Giving up is just too permanent. What if there is no happy ending? I must be somekind of a freak of nature then. Click pictures for full size versions. Comments are welcome in finnish, or in english. Use whichever language you prefer. Giving up is just too permanent.

En voisi olla enempää samaa mieltä. Äivä jokin tahaton asia muistuttaa lapsettomuudestamme ja pahimmillaan pilaa täydellisesti hyvän päivän. Än perhepäivälliset ja joulut ja merkkipäivät tulevat olemaan todella yksinäisiä tapahtumia. Kuka pitää meistä huolta kun vanhenemme? Okei, menen vähän asioiden edelle tässä, mutta.

Lähes vuosi on kulunut viime kirjoituksesta. Täällä kirjottelen, edelleen lapsettomana. Osa voi siis huokaista helpotuksesta, joku toinen säälistä. Sairauslomaa leikkauksesta sain kymmenen päivää ja se tuntui sopivalta. Vatsa tuntui herkältä ja sitä varoikin aika lailla. Halusin, että haavat saavat parantua rauhassa, jotta ne jäävät mahdollisimman siisteiksi.

Parempaa kuin edellisen postauksen aikoina olisin voinut kuvitella. Nyt se on seksiä, läheisyyttä, rakkautta. Ei kalenterin tuijotusta ja vauvantekohommaa. Sama miäs, eri verkkarit. Mitäpä tänne meidän rauhaan? Ajattelin tulla tänne päivittämään pikaisesti kuulumisia.

Olen jonkin aikaa miettinyt, että pitäisi reflektoida kulunutta syksyä ja kun Hilkkakin kauniisti pyysti, ajattelin laittaa ajatuksia paperille. Lapsi on kohta jo 8kk ja olen ollut töissä melkein 3kk. Aika juoksee käsittämätöntä vauhtia! Paluu töihin oli helpompi kuin ajattelin. Samanaikaisesti loppuiltapäivästä onkin jo kiire kotiin. Hoitajan kanssa on mennyt todella hienosti.

Mitä elämä on lapsettomana? Lapsettoman elämä on surua ja hoitoja, kipua, turvotusta ja kiukkua. uuden oppimista, naurua ja kahdenkeskisiä hetkiä. Mutta mitä meidän elämämme on nykyään oikeasti. Me käymme töissä ja opiskelemme. Me vietämme aikaa kaksin ja ystäviemme kanssa. Me lenkkeilemme koirien kanssa ja valokuvaamme maisemia, joissa le.

Vaunuarvio Bugaboo Buffalosta 1,5 vuoden kokemuksella. Eli tiivistettynä Bugaboo Buffalot ovat hyvät joka paikan rattaat, jotka olisivat vielä paremmat, jos niissä olisi jousitus, kurkistusluukku kuomussa, aisassa teleskooppisäädön lisäksi ergonomisemmin muotoiltu kahva, valinnainen haararemmi, tiivimpi istuinkankaiden kiinnitys kehikkoon hyönteisten pääsyä estämään ja lukitusmahdollisuus kasattuna. Yhtä hyvällä kuljetuskapasiteetilla ja käännettävällä istu.

Yritetään ja välillä onnistutaan kunnes huomataan taas epäonnistuvamme. Puheenaiheena lapsettomuus ja sen lieveilmiöt. Halusin vain kertoa olevani elossa. Jatkan yhäkin siis epätietoisuuden rajamailla. Pitkään olen ollut täältä nurkilta poissa. Olen työntänyt nämä asiat jonnekin toooodella kauas takaraivoon. Elänyt itsekästä aikuisen ihmisen elämää. Harrastanut ja tehnyt mitä huvittaa. Opettelen uusia elämäntapoja, luen .

Lapsenteossa epäonnistunut nuori nainen pohtii mitä minussa on vialla? Torstai 1. Onnistuinpas kirjautumaan sisään, luulin jo unohtaneeni salasanan. Lapsettomuuteni jatkuu edelleen, hoidot ovat käynnissä, toistaiseksi tuloksetta. Toivo on taas karannut jonnekin entistä kauemmas pois. Tätä blogia en kuitenkaan enää pysty jatkamaan, näköjään olen taipuvainen tuntoja purkaessani vaipumaan entistä syvemmälle synkkyyteen.