Blogin mennessä koko ajan arkaluontoisempaan suuntaan, olen päättänyt siirtyä salasanan taakse toiseen osoitteeseen. En tahdo elämäämme ruodittavan IRL, varsinkaan selkiemme takana, joten on parempi että meidät tuntevat saadaan karsittua lukijakunnasta. Tai laittakaa kommenttiboksiin yhteystietonne, niin voin alkaa jakelemaan kutsuja.

Useamman vuoden lapsettomuushoidot toivat vihdoin IVF-vauvan kotiin. Nyt on ikää reilu kolmekymmentä vuotta ja lapsettomuushoitorumba olisi tarkoitus aloittaa uudestaan. Tällä kertaa synnyinkaupungista käsin hoitovapaalla ensimmäistä vauvaa hoidellen. No sitten tutkittiin ja minulta löytyi vasemmasta munasarjasta joku munasarjan viereinen kysta, jonka ei pitäisi vaikuttaa. vaikuttaa mihin? Raskautumiseen, ovuloimiseen, mihin, se jäi kysymättä.

Mikähän on tämän blogin kohtalo. Lapset kasvaa, no, toinen kasvaa ja toinen vähän vähemmän. Mutta kovasti mietin että onko tämä blogi tullut tiensä päähän? Onko aika jättää hyvästit tälle? Ehkä kipuiluni tarvitsi tämän väylän purkaantuakseen, mutta sen aika on nyt takana. Nyt on aika etsiä uusia haasteita ja katsoa eteenpäin kohti toisia reittejä. Kerron pikaiset kuulumiset kuitenkin, jos täällä vielä joku käy lukemassa. No, joka tapauksessa päiväkotiin men.

Luulen että tämä juhlapyhäkapina johtuu liian kovista vaatimuksista, joita asetan itselleni. Pitäisi tyytyä vähempään, kun en kerran edes pidä pakkojuhlimisesta. Muutenkin kaikenlainen mässäily ja ostaminen, mikä juhliin helposti liittyy, ei sovi tähän nykyiseen yltäkylläisyyteen. Juhlat olivat lapsena erityisempiä, sillä elimme muuten puutteessa. Voisin ehkä alkaa elää nykyistä elämäämme vähän nuukemmin.