Vähitelleen se lokakuu alkaa lähestyä. Tuttu tapahtuma, koska juoksin siellä mun elämäni ensimmäisen puolimaratonin. Sen täydellisesti onnistuneen juoksun, jossa ylitin kaikki odotukseni. Niin juoksuajan suhteen kuin fiiliksen. Toisaalta mulla on ollut juostessa ihan älyttömän hyvä fiilis! .

Viikonloppu, joka tuntui eniten kesältä. Aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta, ja tuulesta huolimatta sää on ollut aivan ihanan kesäinen. Vihdoinkin! Huh hirvitys miten se homma olikin raskasta, kun joutui antamaan melkein kaikkensa päästäkseen eteenpäin. Erityisesti core-alue joutui todella koville, ja taisimme Hannan kanssa olla tasapuolisesti yhtä naatteja kun pääsimme vihdoin takaisin rantaan. Mutta vitsit miten suppailu oli kuitenkin taas mukavaa! Perjantaina meillä oli työpaikan kesäjuhlat Hel.

Tosi paljon kaikkea uutta pitäisi sisäistää, oppia tuntemaan uusi koulu ja saada luokka siihen kuntoon, että sinne voi oppilaat tulla. Onneksi meitä oli siinä hommassa kaksi ja oikein hyvää työtä tehtiinkin. Midnight Run nimittäin lähestyy hurja.

Tulevan lukuvuoden suunnittelua olen toki jo tehnyt koko elokuun, mutta kunnolla arki potkaistiin käyntiin eilen. Tänään koulunsa aloittivat myös oppilaat, joten itse opetuskin on käynnistetty. Mutta eipä tähän hommaan pääse kyllästymään. Uusien koulutulokkaiden into tarttuu itseenkin vuosi toisensa jälkeen.

Yksi juoksuvetotreeni, yksi vauhtikestävyyslenkki pyörällä, pitkä juoksu ja pitkä pyöräily, loput kevyttä palauttavaa.

Kun en omista kuivapukua tms. Sen sijaan tämä kesä on tullut korkattua sekä iltarastien että geokätköilyn osalta. Iltarasteilla uskaltauduimme kaverini kanssa 5 kilsan B-radalle ja rata meni suunnistuksellisesti nappiin. Tosi kiva alku iltarastikaudelle ja oli mukava huomata, miten paljon taidot ovat kehittyneet yhdessä vuodessa ja toisaalta miten hyvin taidot ovat säilyneet talven yli.