Lämmin kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille kuluneesta lyhyestä ajastani kanssani Anoppilan pihalla! Valitettavasti elämänmuutoksen myötä oli aika jättää puutarha taakseen. Vastahan me aloimme toisiimme tutustumaan, mutta näin siinä välillä käy kun elämä kuljettaa ja matka jatkuu kohti uusia seikkailuja. Jatkossa kuulumisiani voi seurata vanhasta blogistani Quun puutarhasta.

Tähän blogiin keräilen puutarhakirjoista, -lehdistä ja maailmalta löytyneitä puutarhanhoitovinkkejä. Täältä löytyy myös kuvia ja kertomuksia oman pihani perustamisesta sekä töitäni viherrakennusyrittäjänä. Onneksi asiakas on monesti joustava työnaikataulusta. Nimittäin päätyöni sotkee aika paljon. Tässä siis kuva kun projekti oli valmis odottamaan talven tuloa. Ensimmäisellä kerralla tontilla käydessäni,.

Lapin lumirastit hiihdettiin Posion Kirintövaarassa pääsiäisena 2018. Sää oli mitä mainioin, hiihtäjiä 400 ja yleisö myös mukavasti.

Poissa on liikenteen melu ja kiireisten ihmisten askelten äänet. On vain minä, puutarhani ja hetki pysähtynyttä aikaa. Minne lie on pienellä aluksella matka ollut.

Kävimme maaliskuun lopussa hakemassa lämpöä ja aurinkoa Orlandosta. Suosittelen! Erittäin siisti ja kaunis paikka, vesipuuhaa isoille ja pikkuruisillekin. Viime kesän ja syksyn aikana laitettiin koko etupiha kerralla kuntoon ammattilaisten avulla. Samaa aluetta lähempänä taloa, luumupuu pilkistää oikeal.

Nyt oli tarkoitus kahden viikon aikana saada kuistinrakennustöitä eteenpäin ja nehän edistyivät loistavasti! Timpuri ahkeroi kuistin katolle huovan ja kuistinrunkoon seinälaudat. Itse toimin apparina ja huoltojoukkoina. Oma duunini oli myös lasittaa puuttuvat ruudut, kitata ja maalata ensimmäinen pintakerros vanhoihin Metsäkylän Navetasta 5 vuotta hankkimiini ikkunoihin. Työmaani siirtyi alapihan liiterin tuntumasta tammen alle. Näin pitkälle kuistia saatiin tänä kesänä.

III-vyöhykkeellä, pääosin 60-luvulla perustettu pihapiiri vaahtera vanhuksen katveessa. Kiveä, vanhoja puita, vanhoja rakennuksia, luonnonkasveja, hyötykasveja, perinneperennoja, jotain uuttakin. Vanhan kunnostusta, uuden rakentamista, kierrätysmateriaalien käyttöä, luonnonmukaisuutta. Hei vaan pitkästä aikaa ja hyvää alkanutta puutarhavuotta 2014! Kesäpojat Lassi, Leevi ja Luttinen. Oi kesä, tulethan pian taas! Tiistai 23.

Sydänkivistä epäilin että ihania rakkausjuttuja oli mielessä, mutta olivatkin perhosten ruokia. Lamoherukan lehdet alkavat jo ruskettua. Voi antaisit kesän vielä jatkua.