Alkujaan Pimu-nimiselle beaglelle, joka oli kooltaan pieni mutta luonteeltaan Suuri, omistettu blogi. Pääroolissa esiintyy tammikuusta 2014 alkaen Typy-beagle ja sivuroolissa toukokuusta 2015 lähtien Hippu, beagle sekin. Tervetuloa mukaan lukemaan Typyn ja Hipun elämästä sekä seikkailuista! Torstai 12. Onnea matkaan, Gelison! Minulla on ollut jo vuosikausia adoptio-oranki brittiläisessä kuntoutuskeskuksessa.

Mää kävin tossa yks päivä etelässä! Ihan tosi etelässä, sillä etelämmäs ei Manner-Suomessa pääse! Näytän kuvassa vähän jännittyneeltä, koska kökötin tossa kivellä, oli hurja tuuli, ja piti kaikin koiramaisin voimin pinnistellä, jotta pysyisin tasapainossa. Paikka on siis Hangon Tulliniemi, Suomen eteläisin kärki. Kesäisestä Hanko-reissusta näyttäisi tulevan jo perinteinen kesäjuttu, viime vuonnakin. Ihmisväeltä loppui loma, arki alkoi ja helteet siinä samassa.

Pitkästä aikaa, jos kirjottais ihan jopa pidemmälti näitä tapahtumia. Viimeiset näyttelyinfot, kun on Mänttä-Vilppulasta. Tyyppi erittäin hyvä, pienehkö. luisusta lantiosta johtuen köyristäää lanneosaa liikkeessä. taka-askel saisi olla pitempi ja avonaisempi. Symbolic Jubilee KÄY EH KÄK3. Ronjahan kävi tosiaan siellä luonnetestissä 28.

Kyllä olj sittä mukava viikolloppu. Ku olj nuor emäntä käämässä. Uattelin nyt koko jutun omistoo sille. Ku seon aena semmosta juhloo mulle. Ja taetaapa se olla vähäsen sillehhii. Mänisit äet nyt jo siitä. onse sinun tekemäs vuan iha on minuva varten. ja tiijjän kyllä etton mulla rahkoo nokassa, ja käpsässä ja vähä nuore emännän paejjassahhii.

Tapahtui hetki sitten parin tunnin lenkillä. Mistähän Manu ei innostuisi? Manu näki myös elämänsä ensimmäisen sisiliskon. ja kaikkea jännää oli mm. Ehkä kuviakin lenkiltä vielä tulossa! Kun Manu koirahotellissa kävi. Ja mikäs oli se syy, että Manu vietiin hotelliinsa? Syy löytyy alta. Ois kyllä Manullekin kelvannut? Manu ja kaiho sydämessä. Vettä, vettä, vettä! Homma toimii.

Tyynyn alla ei kuitenkaan ollut mitään, se oli hämäystä. Isäntää alkoi epäilyttämään seuraavaksi tämännäköinen tyynyrykelmä. Kyllä, siellä oli jemmattu sekä possunkorva että asianmukaisesti myös taskulamppu. Valitettasti tämä Jeni-reppanan jemmaustyö meni nyt hukkaan sillä ihmiset eivät tällä kertaa arvostaneet rasvaista possunkorvaa jemmattuna petivaatteisiin. Parempi onni ensi kerralla! Lauantai 15. Emäntä tuli töistä ja käytettiin.

Sylvi oli innoissaan, kun pääsi taas kirjastolle ja töihin - ja kirjastolaisten rapsuteltavaksi. Ja kirjastolaiset olivat vähintään yhtä innokkaita, voi sitä lässytyksen määrää! Pääasia tietysti, että Sylvillä on tekemistä ja treeneissä kivaa! Muutama erilainenkin työkeikka on ehkä syksyllä luvassa, niistä lisää myöhemmin.

Maailman laiskin, mutta rakkain karvakamu. Kävin eilen äipän ja iskän kanssa sienessä. Sen verran oli lämmin keli vielä illalla, että maltoin poseerata pari kuvaa taukopaikalla. Eli tuo otsikko mehtäläinen tarkotti mua, haisen ihan metsälle nyt, hihi. Tässä ny kerralla joka kulmasta! Viikko sitten söin kesän ekat herneet.

Lempeän ja persoonallisen amerikanbulldoggin arkea ja juhlaa tekstein ja kuvin. Viime yö oli meidän huushollissa vilkkaan puoleinen. Aika show tuli siitä kun meitsi halus pari kertaa yöllä ulos. Ekalla kerralla kun mamma avas oven takapihalle niin ihan rauhallisesti vaan ihmetteli että jäikös jätkällä iltahommelot tekemättä kun keskellä yötä pitää päästä pihalle.

Minulla pyörähti tänään uusi lukema mittariin. Neljä vuotta sitten minä ja neljä sisarustani putkahdimme maailmaan äitimme massusta. Sanoisin, että olen nyt koira parhaassa iässä. Pentumaiset hupsuttelut ovat taakse jäänyttä aikaa ja vanhuuden hupsuttelut vielä edessä päin. Tunnen Mestareiden tavat ja he minun tapani. Elo on rauhallista ja mukavaa. Synttäripäivä on sujunut mukavasti eli hyvin samalla tavalla kuin kaikki muutkin elämäni päivät. No ehkä aamupissalle lähtö .