Mää kävin tossa yks päivä etelässä! Ihan tosi etelässä, sillä etelämmäs ei Manner-Suomessa pääse! Näytän kuvassa vähän jännittyneeltä, koska kökötin tossa kivellä, oli hurja tuuli, ja piti kaikin koiramaisin voimin pinnistellä, jotta pysyisin tasapainossa. Paikka on siis Hangon Tulliniemi, Suomen eteläisin kärki. Kesäisestä Hanko-reissusta näyttäisi tulevan jo perinteinen kesäjuttu, viime vuonnakin. Ihmisväeltä loppui loma, arki alkoi ja helteet siinä samassa.

Kyllä olj sittä mukava viikolloppu. Ku olj nuor emäntä käämässä. Uattelin nyt koko jutun omistoo sille. Ku seon aena semmosta juhloo mulle. Ja taetaapa se olla vähäsen sillehhii. Mänisit äet nyt jo siitä. onse sinun tekemäs vuan iha on minuva varten. ja tiijjän kyllä etton mulla rahkoo nokassa, ja käpsässä ja vähä nuore emännän paejjassahhii.

Me osallistuttiin tänään semmoiselle hyväntekeväisyyskävelylle. Royal Canin -koiranruokafirma järjesti kaupunkikävelyn, jossa jokaista siihen osallistuvaa koiraa kohti lahjoitettiin kilo koiranruokaa Oulun seudun eläinsuojeluyhdistykselle. Eli Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys sain yli 130 kiloa koiranruokaa! Ja mainoksessakin on bostoni. Sitten me nähtiin meidän kamuja, Lunaa ja Ottoa. Lunasta on tullut muotovalio! Torillah.

Minulla pyörähti tänään uusi lukema mittariin. Neljä vuotta sitten minä ja neljä sisarustani putkahdimme maailmaan äitimme massusta. Sanoisin, että olen nyt koira parhaassa iässä. Pentumaiset hupsuttelut ovat taakse jäänyttä aikaa ja vanhuuden hupsuttelut vielä edessä päin. Tunnen Mestareiden tavat ja he minun tapani. Elo on rauhallista ja mukavaa. Synttäripäivä on sujunut mukavasti eli hyvin samalla tavalla kuin kaikki muutkin elämäni päivät. No ehkä aamupissalle lähtö .