Pihakoira Vandan ja aussie Ransun treenailua sekä ohjaajan ihmettelyä agilityn, tokon ja pk-lajien maailmassa. Talviriemua ja myrskytuhoja - valokuvissa. No, mamma heitti kepin puuhun, mut se antaa sen mulle takas. Törkee tyyppi, en mä sitä ny ite sieltä saa! Yritys on silti kova. No anna se ny jo! Nyt ei kyl naurata. Uusi vuosi, uudet - vai vanhat kujeet? Hakua ja verijälkeä tehtiin muutaman kerran vi.

Pakollisia juttuja pihakoira Pikon elämästä ja vähän muustakin. Joulu, 3 ja lopultakin oikea talvi. Joulu vietettiin Timon porukoiden mukana Madeiralla, ja oli kyllä upea reissu hurjine maisemineen. Kohokohta oli kuitenkin ihana kosinta rantabulevardilla tähtiä katsellessa 3.

Lauantaina oli jälleen se aika vuodesta, kun järjestettiin pihakoirien pirtsakat kokoontumisajot - Open Show 2015. Ilma oli paras mahdollinen - kaunis ja aurinkoinen, mutta ei liian kuuma koirille. Kontaktiahan Vappu ottaa voimakkaasti niin seisoessa kuin liikkuessakin, mutta tämä on seikka, jota en lähde kitkemään, sillä lempparihar.

Valtava kiire heti aamusta ottamaan aurinkoa. Kunnes tulee kuuma ja täytyy keksiä joku toinen ajankulutusratkaisu. Onneksi välillä voi mennä kuistille lepäämään. Ei tätä muuten jaksa! Sunnuntai 16. Johan sen oikeastaan helmikuussa näki kalenterista, että tänä vuonna kesä tulee elokuussa. Eikä kalenteri pettänyt! Ja olihan tuossa naamassa jonkinmoista ilahtumista havaittavissa, kun perjantaina kotiuduttiin.

Bilen blev så fullpackad att jag Volke fick åka gårdshundstaxi till Rastböle. När allt var färdigt var det soligt och skönt. En hel del människor och roliga gårdshundar. Fick hälsa på några bekanta. Så som Taru och Jentta. Ojdå blev placerad, både husse och jag blev jätte glada, fick miljoner pussar av husse.

Nämä tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat liikkuvat luonnossa, torpalla, kotona, agilityssä, .

Viime viikon lauantaina oli aamupäivällä suomen tanskalais-ruotsalaispihakoira yhdistyksen järjestämät hakutreenit Olarinniityllä. Anna, Elisa ja Mari olivat järjestäneet hienot treenit meille. Sai taas tavata uusia innokkaita pihakoiria. Treenit menivät kaikkien kannalta hyvin ja koirat osasivat homman.

Minkälainen se pihakoira oikein on? Näin reilun kahden kuukauden kokemuksella tanskalais-ruotsalainen pihakoira tuntuu olevan täydellinen. Nappisilmät, ihanasti ilmeikkäät luppakorvat, ketterä ruumiinrakenne ja viuhtova häntä. Jokaisella omanlaisensa laikut, niin myös Laikulla.

Ajatuksia ja kertomuksia elämästä Pampula-hevosen ja pihakoira Kemppaisen. Kemppaisen kanssa olemme touhuneet paljon vaikka blogin kirjoittelussa onkin ollut pientä taukoa. Oli taas hauska tutustua uusiin pihiksiin ja pihisihmisiin. Kiitos Marille treenien järkkäämisestä ja kuvien ottamisesta! Verryteltiin mieles.