Pakollisia juttuja pihakoira Pikon elämästä ja vähän muustakin. Joulu, 3 ja lopultakin oikea talvi. Joulu vietettiin Timon porukoiden mukana Madeiralla, ja oli kyllä upea reissu hurjine maisemineen. Kohokohta oli kuitenkin ihana kosinta rantabulevardilla tähtiä katsellessa 3.

Valtava kiire heti aamusta ottamaan aurinkoa. Kunnes tulee kuuma ja täytyy keksiä joku toinen ajankulutusratkaisu. Onneksi välillä voi mennä kuistille lepäämään. Ei tätä muuten jaksa! Sunnuntai 16. Johan sen oikeastaan helmikuussa näki kalenterista, että tänä vuonna kesä tulee elokuussa. Eikä kalenteri pettänyt! Ja olihan tuossa naamassa jonkinmoista ilahtumista havaittavissa, kun perjantaina kotiuduttiin.

Bilen blev så fullpackad att jag Volke fick åka gårdshundstaxi till Rastböle. När allt var färdigt var det soligt och skönt. En hel del människor och roliga gårdshundar. Fick hälsa på några bekanta. Så som Taru och Jentta. Ojdå blev placerad, både husse och jag blev jätte glada, fick miljoner pussar av husse.

Viime viikon lauantaina oli aamupäivällä suomen tanskalais-ruotsalaispihakoira yhdistyksen järjestämät hakutreenit Olarinniityllä. Anna, Elisa ja Mari olivat järjestäneet hienot treenit meille. Sai taas tavata uusia innokkaita pihakoiria. Treenit menivät kaikkien kannalta hyvin ja koirat osasivat homman.

Minkälainen se pihakoira oikein on? Näin reilun kahden kuukauden kokemuksella tanskalais-ruotsalainen pihakoira tuntuu olevan täydellinen. Nappisilmät, ihanasti ilmeikkäät luppakorvat, ketterä ruumiinrakenne ja viuhtova häntä. Jokaisella omanlaisensa laikut, niin myös Laikulla.