MENNÄÄN! Eli tarina siitä, miten Kola ei ole koskaan oppinut kontakteja. Nyt ollaan käyty joka maanantai Ojangossa omatoimitreeneissä ja Kolan treeniohjelmaksi tuolla on muotoutunut keppien ja kontaktien harjoitteleminen.

Teini-Martti toki pomottelee etenkin lauman vanhinta ja Aki taas on poliisina paikalla jos 2 muuta yrittävät leikkiä. Pääsääntöisesti pojat tulevat hyvin toimeen keskenään. On sitä muutama reikä nahkassa ollut, muttei mitään isompaa riitelyä. WAU Aki mitattiin kisojen yhteydessä minimaksiksi, mikä on oikein hyvä! Martti opettelee vielä.

Pääsimme Mindyn kanssa peruutuspaikalle Espanjanvesikoiraharrastajien järjestämään Korrien tokokoulutuspäivään. Parin viikon ajan kertailimme tokoliikkeitä olkkarin lattialla Metkun häiriköidessä parhaan kykynsä mukaan. Into kyllä kummallakin lisääntyy kummasti, kun joutuu odottamaan vuoroaan sohvalla isännän pitäessä kiinni. Hiljaisuus on hyväksynnän merkki! Koira pitää opettaa tokossa siihen, että kun ohjaaja on hiljaa, kaikki on loistavasti ja kun ohjaaja puhuu, jokin menee pieleen.

Tässä vielä hieman myöhästyneet Joulutoivotukset ja vielä ihan ajoissa olevat uudenvuoden toivotukset. Neron ja Nevan Joulu on paketteja täynnä. Herkkuja ja ihan superkivat nallet! Siis Saako tästä nyt ihan oikeesti poistua? Tiistai 10.

Ulkoilu on ollut jotenkin haasteellista ja haasteellisemmaksi se vain koko ajan menee. Samoja lenkkejä tehdään päivästä toiseen. Eikä jatkuva pimeys mitenkään piristä mieltä niin, että jaksaisi lähteä pois samoilta urilta. Viime viikolla töistä tullessa huomasin, että nyt taitaa olla valoisampi aika tuloillaan. Ehdin metsälenkillekin ja valoa riitti melkein loppumetreille asti. Mulla ei ole mitään käsit.

Espanjanvesikoirien Toffen ja Fasun elämää ihmisperheessä. Viime perjantaina ihmisiskä tuli kotiin ja pyys mut juttusille. Sillä oli sellasta asiaa, että mä oon nyt puoliorpo. Sytytettiin Äipälle kynttilä ja tirautettiin pari kyyneltä. No - oikeastaan ihmisiskä tirautti munkin puolesta, kun eihän me koirat tollasista ymmärretä, mehän eletään vaan tässä hetkessä. MIllanen mun Äippä sitten oli? Mun Äipän tekemisiä voi lukea vaikka yhdestä mun aikaisemmasta kirjoituksesta.

Lucalla riesana ovat taas korvat. Hiivatulehdus korvissa ja tällä viikolla käytiin eläinlääkärissä nyt ollaan taas tippakuurilla. Kyllä ne korvat pitäisi ehdottomasti saada hoidettua kuntoon ennen kun mejäilyt ja rauniohommelit alkaa, molempiin kun kuuluu se ampuminen ja sitä ei kyllä hiivatulehduskorvainen koira kestä. Lucan agilityä on jatkettu normaali.

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten heinäkuun. Suurin ja surullisin asia on se, että Robin lähti sateenkaarisilloille 2. Erkkaria seuraavana päivänä kasvattaja surautteli Taralta sen turkiksikin kutsutun karvareuhkan pois.