Tämä postaus on odottanut puolivalmiina jo tovin, mutta nyt se vihdoin julkaistaan. Minulla on uutisia! Olenko nyt aivan pinkit lasit päässä ja pää pehmeänä? Kuinka iloiseksi voikaan pienet kelpiemarsut saada ihmisen? Pennut ovat kasvaneet hyvää tahtia ja on ollut ilo käydä katsomassa niitä. Kerttu pääsi eilen tekemään temppuja kanssani pentuhuoneen ulkopuolella ja olipa se innoissaan. Vieläkin hyväs henges, hommii yhdes yhä tehdes.

Jos sitä vaikka blogia taas päivittäisi! Mitään kummaa ei olla tehty, Elvi on reissanut mökiltä toiselle ja lenkkeillyt kotona. Treenit tosi vähäisiä, mutta kokeessa keretty silti käydä ;D. Omaan seuranmestaruuskokeeseen ei alunperin ollut tarkoitus ilmoittautua, mutta kun saman viikon viereisen kylän kokeeseen ei mahduttu, päätin pistää ilmon menemään. Ja onneksi pistin, oli nimittäin paras meidän koesuorituksista tähän asti! Paikkamakuu 9, pari kertaa heilauttanut tassua.

Kuru on nyt ollut viikon kotona. Uskomattomalla vauhdilla Kuru oppii uusia asioita. Tämä kaikkihan on minulle uutta näin pienen pennun kanssa, koska Rapehan oli 12 viikkoinen minulle tullessa. Mantteli ja valjaat ovat ok juttuja. Kävipä meille niinkin että isäntä viedessään Kurua pissille ei ollut tietoinen että valjaita ei oltu kertaakan kokeiltu, kun laittoi ne Kurulle. Oli kuulema ollut aluksi ihme.

Pitkään vaivannut kisakuume sai vihdoin tyydytystä kun pääsimme osallistumaan lauantaina Poksin agilitykisoihin ja samalla korkattiin Tepan kisaura. Tuomarina toimi Reetta Pirttikoski, jonka radat oli varsin kivat. Ekoista kisoista jäi tosi hyvä fiilis ja polte päästä pian seuraaviin kisoihin. Terra oli hieno keepi kiituri 3. Terra kävi taannoin läpivalaisussa ja melkein kaikilta osin saatiin priimaa. Itseäni nuo lonkat harmitti alkuun aika paljon.

Niinpä se vaan vuosi vaihtui meilläkin. Eilen se oppi puhaltamaan kuumaa ruokaa viileämmäksi ja osaa jo sujuvasti osoitella ruumiinosia niistä kysyttäessä. Uudet taidot tulevat jonkin verran uniin, ja heti herättyään Kirppumies on pätevänä sojottelemassa pikkuruisella etusormellaan äitiä yleensä silmään.

Vuodet kiihdyttää vauhtia ja pää on mitä on, joten yritän tehdä jäljessä vähän auttavaa kirjanpitoa. Palataan siis hetkeksi vuoteen 2016. Kyseisessä magneetissa nikamien, selkäytimen ja välilevyjen anatomia todettiin täysin normaaliksi, samoin symmetrinen lantio, ristiluu, lihakset ja eturauhanen. Myös polvinivel, kierukka ja rististeet olivat täysin kunnossa. Kodan lonkat ja luusto olivat trauman aiheuttamaa reisiluuongelmaa lukuun ottamatta kuvattu terveiksi tusinoittain otetuissa kuvissa.