Koe oli tutulla kentällä Ikaalisissa, ollaan käyty siellä Lilon kanssa treenailemassa ja möllitokoilemassa useampaan otteeseen. Hitsin hienoa seuraamista, mutta haukkumisella höystettynä. Ihmeen hyvin pystyi samaan aikaan pitämään oikean paikan, kontaktin ja haukkumaan.

Jos sitä vaikka blogia taas päivittäisi! Mitään kummaa ei olla tehty, Elvi on reissanut mökiltä toiselle ja lenkkeillyt kotona. Treenit tosi vähäisiä, mutta kokeessa keretty silti käydä ;D. Omaan seuranmestaruuskokeeseen ei alunperin ollut tarkoitus ilmoittautua, mutta kun saman viikon viereisen kylän kokeeseen ei mahduttu, päätin pistää ilmon menemään. Ja onneksi pistin, oli nimittäin paras meidän koesuorituksista tähän asti! Paikkamakuu 9, pari kertaa heilauttanut tassua.

Seuran rakennuksetkin oli mielettömän symppiksiä! Suomalaiselle kisaajalle o.

Selvisi, että loppujen lopuksi, täytenä yllätyksenä, sain kuin sainkin koulupaikan. Uudelta, pieneltä paikkakunnalta, useiden tuntien ajomatkan päästä. Harmittaa jättää Jyväskylä, koiraharrastajien luvattu maa ja mekka. Kaupunki, josta on lyhyt matka kaikkialle, myös kotiin, susirajalle. Löydettiin niin mukavia ystäviä meille molemmille, että toivoisin voivani viedä kaikki mukanani. Oltiin saatu hirmu hyvältä kouluttajalta pentukoulupaikka, joka piti nyt perua.