Enemmän ja vähemmän karvaisten kavereiden elämää. Pian siellä sitten havaittiinkin neidin kovasti huolehtivan alapäästään, ja että sieltä myös hieman harmaata limaa tulee ulos. Tässä vaiheesa tietysti alkoi hälytyskellot soimaan ja olinkin itse onneksi iltavuorossa töissä ja saatiin samointein Helmi ultrattavaksi. Omiin silmiin osui heti että näkymä kohdust.

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Tippa kävi viikon lomalla herättämässä lievää kummeksuntaa Kouvolassa peräkammarin paimensukuisessa neidontuoksuillaan. Äitini oli myös helisemässä kun otti tehtäväkseen vahtia koiria joka valveillaolohetkensä silmä kovana ja ulkoilemallakin niiden kanssa aina erikseen joten arkiliikuntaa tuli hänellekin kiitettävästi! Tosi herkästi se edelleen .

Kolmen pienen shetlanninlammaskoiran elämää! Maanantai 24. Siinä on sususta muutama kuva kun harjoitellaan tasapainoa. Ollaan koirien kanssa tehty pitkiä lenkkejä ja viikonloppuna on ihanaa kun villekin lähtee meidän kanssa metsään tekeen lenkkiä ja koirathan on kokoajan vapaana. Pakkasetkin on hellittänyt niin näkee kuinka koirat nauttii. Lara tykkää niin paljon lumesta nyt kun sitä tuli. Se vain kieris lumessa koko ajan. Susulla oli tänään hampaiden puh.

Ei oo meistä kuulunut mitään järkevää pitkään aikaan, ohohupsista. Jospa mä nyt sitten vähän avaisin viime aikaisia kuulumisia ja katsotaan, jos kehtaisin jotain suunnitelmiakin julkistaa. Ei hommasta tule mitään, jos koira vaan napataan autosta suoraan koesuoritukseen.

Kuten ehkä olettekin huomanneet, blogi on vaiennut käytännössä kokonaan. Sama meno tulee todennäköisesti jatkumaan, mutta pikaiset kuulumiset ajattelin kuitenkin päivittää tähän väliin. Don Vito perheineen on muuttanut myös aivan naapurustoomme ja Nalan suhtautuminen pieneen siiliherraan on edelleen varovaisen kiinnostunutta. Ihmispuolella loistavaakin loistavampi asia on se, että täällä Nalalle on aina vapaaehtoisia ja innokkaita hoitajia! Osalli.

Kun aiempi koirani Nella jouduttiin vanhoilla päivillään lopettamaan kohtutulehduksen vuoksi, vannoin että seuraavan narttukoirani leikkautan. Samassa päätöksessä olen edelleen, ja Hymy alkaa olemaan sen ikäinen että olisi jo aika pikkuhiljaa se leikkauttaa. Budjetti on aikalailla nyt leikkausta varten kasassa, mutta silti mietityttää. Kannattaako leikkaaminen kuitenkaan, onko siitä enemmän hyöytä vai mahdollisesti haittaa? Silti tuntuu kuitenkin melko hassulta lähteä leikka.