Aurinkoa, iloisia ihmisiä, puheensorinaa, vilinää ja vilskettä - ja tottakai kauniita tavaroita röykkiöittäin sisälsi viime sunnuntai,. Viime vuonnahan kirppiksemme pidettiin ensimmäisen kerran ja silloin en itse päässyt paikalle. Nyt olin kuitenkin mukana kirppistelemässä ja koko viime viikon keräilin huushollimme. Monenmoista sainkin kasattua, mutta olisittepa nähneet ne sisustusbloggaajien myyntipöydät! Ja Kati häärikin mega.

Kesän helteet tottakai osuivat tähän kohtaan. Elokuussa on silti aina tunnelmansa. Kun arkea istuu sisällä konttorissa, voi samettisista illoista nauttia vielä pitkään terassilla. Ilman kosteus ja ukkossateet tuovat silti makua syksystä. Kesäloman loppumisen hyväksyy nopeasti, kun työpöydällä odottavat inspiroivat tehtävät. Tänään tehtiin pulpettiveneellä pieni veneretki lähisaaristoon. Viime piknikistä rantakallioille olikin aikaa.

Painoa on jo melkein huimat 600g. Silmät ovat avautuneet, vaikka näissä kuvissa pentu nukkuukin. Nana on niin kovin ylpeä äiti, hoitaa pikkuistaan niin tohkeissaan ja onnellisena. Kovasti alkaa näyttää siltä, että pentu jää meille asustamaan. Kivaa viikkoa kaikille! Sunnuntai 7.

Katso pientä ja vähäpätöistäkin ja saatat löytää suuren kauneuden. Luonto on suurin taiteilijoista! Maanantai 17. Tuli se loman viimeinen päivä sitten kuitenkin. Tänä aamuna oli suru puserossa, kun olkani yli loin viimeisen katseen auringossa kylpevään mummolaan. Ajatukset ovat siellä tälläkin hetkellä. Kuinka ilta-aurinko nyt osuu siihen ja siihen, ja kuinka pihatikka sielä nakuttelee tälläkin hetkellä. Kaikki on kohdallaan, mutta minä olen täällä. Akut on ladattu ja relattu.