Blog ini sekarang telah dipindahkan ke wordpress.

Muusa kysyi eilen, että onko nyt meneillään henkinen sadonkorjuu. Talven varalle ei ole mitään. Minulla on ainakin yksi pakkomielteellä viljelty palsta käsissäni ja se pitäisi leikata tai niittää. Olen yrittänyt unohtaa sen, mutta aktiivinen unohtamisen yrittäminen tekee siitä vain muistettavamman. Unohtaisinkohan sen paremmin, jos suhtautuisin siihen entistä palavammalla pakkomielteellä? Links to this post. Aurinkokylpyjä, villasukkia, varvasfetissistä nauttiva ko.

Esitän teille perin visaisen kysymyksen. Mikä saa omiin oloihinsa hiljentyneen tavaranhimoisen bloggaajan ulos kolostaan? No, houkutteleva yhteistyötarjous tietenkin! Mutta kuka mitään kivijalkamyymälöitä kaipaa, kun nettikaupatkin on keksitty. Ja sitten joku neropatti keksi vielä ostohyvityspalvelun, jonka myötä ostoksista saa hyvitystä noin niin kuin sananmukaisesti, halleluja! Itse tilailin tällä kertaa String Pocket-hyllyn Scandinavian Design Centeristä, jolla oli jo en.

2 tl vaniljasokeria tai sitruunan kuorta raastettuna. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää taikinaan jauhot, leivinjauhe, vanilja. ja sulatettu ja jäähdytetty margariini. Voitele vuoka ja levitä taikina vuokaan, asettele omenaviipaleet taikinan päälle ja ripottele lopuksi kanelia ja sokeria pintaan. Paista 175c noin 40-50 min.

Ja jäin tuntemaan kamalaa ikävää takaisin Tukholmaan. Niihin katuihin ei varmaan kyllästyisi koskaan. Nimittäin se on kuin yö ja päivä. Melko pitkämielinen ihminen täytyy lasten kanssa olla. Sitä helpottaa kuitenkin se, jos vanhemmat tietävät, että lasten huono käytös ei välttämättä ole aupairin syy. Arkipäivisin minulla on vapaa-aikaa, mutta koska en ole löytänyt Täbystä mitään tarp.