Unohtunut tämän blogin päivittely näköjään kokonaan. Jospa sitä ensi vuonna aktiivisemmin. seuran handler-kilpailut, jossa junior handlerin seuranmestariksi valittiin Viivi Papunen. Viivi esitti kleinspitz Lilyn sekä vaihtokoirana olleen shetlanninlammaskoiran kauniisti ja eleettömästi. Oli mukava nähdä monta osaavaa junior handleria samassa paikassa. Toivotaan, että saisimme käyttöömme.

Jos sitä vaikka blogia taas päivittäisi! Mitään kummaa ei olla tehty, Elvi on reissanut mökiltä toiselle ja lenkkeillyt kotona. Treenit tosi vähäisiä, mutta kokeessa keretty silti käydä ;D. Omaan seuranmestaruuskokeeseen ei alunperin ollut tarkoitus ilmoittautua, mutta kun saman viikon viereisen kylän kokeeseen ei mahduttu, päätin pistää ilmon menemään. Ja onneksi pistin, oli nimittäin paras meidän koesuorituksista tähän asti! Paikkamakuu 9, pari kertaa heilauttanut tassua.

Tolleri Sabi ja Bortsu Riina. Oman lajini ja ajan takia! 169; Stefi L.

NOUTAJAN JA PAIMENEN ARKEA JA JUHLAA. Ennemmin panostetaan siihen, että kokeeseen mentäessä on oikeasti realistiset mahdollisuudet saada haluttu tulos. Jatkamme varmuuden ja kisarutiinin metsästystä, on se jo tuloillaan. Pelastushaku, -rauniot ja jälki.

Tänää oli vuorossa Tokoa, onneksi vettä ei satanut kuin muutaman pisaran, tästä saa kiittää Satua, kun laittoi sadevermeet niskaa, silloin ei sada, mutta kun meinasi jättää autoo, ni johan alko ripsimään. Jussan kanssa alotettiin taas paikkamakuulla. Mutta jotenkin meillä oli tällä kertaa Jussan kanssa TOSI. Hyvä fiilis kentällä, vaikka paikkamakuussa katseli toisen koirakon ruu.

Oltiin torstaina käymässä eläinlääkärillä Kodan korvien kutinan vuoksi. Hiivatulehdushan se sieltä korvasta löytyi. Kodalla on juuri ollut hiiva korvissa, joka ei sitten parantunutkaan, tällä kertaa vaihdettiin korvatipat toisiin ja hoitokerrat muutettiin kahteen kertaan päivässä. Koda on silti hiivasta huolimatta oma reipas ja energinen itsensä. Eläinlääkärin vastaanotolla Koda makoili rauhassa odotellen ja heilutti hä.

Nyt tryffelieläin on ihan lapanen, eilen käytiin siskon luona kylässä kilometrin päässä ja paluumatkan Fuuga käveli vieressä tai laahusti perässä. Kun ei jaksaaaa, kanna mut päikkäreille. Ruokakaan ei meinaa maistua, paitsi tietysti heinä. Eipähän tarvitse alkaa repimään irti lautojen alta pilkottavia heiniä pihalta kun on oma ruohonleikkuri.