Vanha saunakakkaroiden valtaama pelto muuttuu hiljalleen unelmapuutarhaksi. Työt ovat alkaneet, mutta kesä ei onneksi hellitä otettaan. Kivaa on sekin, että pääsen jo huomenna karkaamaan mökille ihastelemaan elokuun pimenevää yötaivasta. Oheinen kuva on kesäkuun lopulta, kun superkuu loimotti valoisalla yötaivaalla. Niitä vastapäätä on toinen sekaperennapenkki, jonka päädyssä toissa vuonna .

Diabolo-heisiangervon punaisiksi käyneet hedelmät keinuvat aamutuulessa. Irjan ja Einon muistokivi on Sysmän kirkon lähellä hautausmaalla. Eino kuoli 1996 ja Irja 2001. He muuttivat viimeisestä työpaikasta Juurikorven asemalta Sysmään eläkevuosikseen Marja-tyttären perheen hoiviin. Ollaan vielä mansikkakaudessa, harvinaisen myöhäisessä, ja mustikat ovat jo poimittavissa, jos niitä on paikallisille säästynyt. Huomasin tänä aamuna, että ilman kaukolasej.

Jos sinulla on kaksi rahaa, osta toisella leipää ja toisella kukkanen. Kesää muistellen, kesää suunnitellen. Mitä synkemmäksi nämä marraskuiset päivät käyvät, sitä enemmän on kevät mielessä. Edellisen kevään siemen- ja pistokaskasvatukset, kasvien rehevyys, kukkien runsaus ja ihana suhiseva tuuli puissa. Ja yhtä paljon on mielessä jo tulevakin kevät ja kesä.