Kuka, mitä, miksi? Lauantai 20. Edellisenä iltana ruokakippoon taisi lorahtaa hieman liioiteltu extramäärä öljyä, sillä Aku oli heti traikusta ulos päästyään ihan tättähäärä tuulella. Lisäksi ensimmäistä kertaa elämässäni tuomari. Käynnin rikko oli aika kohtalokas, koska sehän vaikuttaa arvostelukohdan lisäksi hevosen askellajien arvosteluun, kuuliaisuuteen ja pahimmillaan ratsastajan apujenkäyttöönkin.

Kun unohtaa vaikka ei haluaisi. Olen miettinyt viime kuukausien aikana paljon Fannya. Ajan kuluessa olen ehtinyt unohtaa monia asioita, vaikka en millään haluaisi. Aloin yhtenä päivänä miettimään millaista Fannylla oli ratsastaa ja oikein hätkähdin, kun tajusin etten enää muista. Olen istunut Fannyn selässä viimeksi 29. maaliskuuta 2014, siitä on nyt vähän yli vuosi ja neljä kuukautta. Tuo aika tuntuu samalla sekä pitkältä, että lyhyeltä.