O N N E N hetket. Talvinen tervehdys pitkästä pitkästä aikaa! Onpas tosiaan mennyt pitkä tovi viime kirjoituksesta. Nostanut julkaistavien aiheiden rimaani liian korkealle,. Enkä ole pitkään aikaan saanut aikaiseksi aihetta,. Ulkona on vihdoinkin talventuntua, lunta maassa ja pakkasta. Siitä huolimatta aiheeni ei koske talvea, ei tänään loppuvaa joulunaikaa. Marraskuun neljäs oli jännittävä päivä.

VillaHovi on maalaisromantiikalla, uudella ja vanhalla sisustettu valkoinen koti. On ollut onni omistaa VillaHovi 8 vuotta ja tehdä siitä oman näköinen koti. VillaHovista tekee kodin äiti, isi ja kaksi ihanaa lasta. Uuden maton lisäksi tein pikaisen keittiöremontin ja vaihdoin sinne uudet vetimet. Vanha keittiö kaipaisi ehkä jo isompaakin uudistusta, mutta kyllä tällä pikamuutoksella taas saatiin kummasti lisäaikaa rakkaalle köökille.

Tänä aurinkoisena viikonloppuna on tarjolla monenlaista kesätapahtumaa. Olimme jo viikolla päättäneet suunnata mieheni kanssa muutamaan, iloksemme saimme myös jälkikasvun seuraamme. Ensin suunnattiin Vantaan Mikkolaan korttelifestivaaleille, joilla tänään järjestettiin kesäinen sisustuskirppis. Kirpparipihalla tapasinkin ihanan Riitta Sinikan Romulyyli.

Listojen maalausta ja uudet sadevesiputket. Voi, kun kuvaa katson, näen hirveästi asioita mitä pitäisi korjata ja laittaa. Mutta ei se aika ja raha vaan kaikkeen riitä. Yläkerran huone on täyttynyt puutavarasta, on kattopaneelia ja listoja. Yksi asia mikä minua kiehtoo on kynnykset, mitä kuluneempi, sitä ihanempi.

Tämän jälkeen alkoi prosessin helpoin osuus, jonka ystävällisesti luovutin miehelle, kun en enää jaksanut kyykkiä lattialla. Eikä siinä tosiaan kauaa nokka tuhissut, kun ensimmäinen kerros maalia jo oli lattian pinnassa. Parin tunnin kuivumisajan jälkeen mies maalasi ruudut vielä toiseen kertaan. Tässä vaiheessa minua jännitti kamalasti, mitä teippien alta lopulta paljastuisi. Suurin osa lattialistoistakin on löytänyt paikoilleen, kattolistat puuttuvat yhä.

Asettelin siihen suloiset gg-purkkini, joissa on sokeripalat kahviin ja siemenet salaattiin näppärästi käden ulottuvilla. Ikkunalaudalla olevan pullorivistön tiskiainepullo sai punaisen tiskiaineen. Nyt se näyttää ihan kesäiseltä, mansikanpunaiselta. Tämä ihanuus, vihreä kaunotar on sieltä suht isosta päästä mitä mulla on.

Me on oltu niin lomalla, kameraa myöten. Mutta huomenna pojalla alkaa koulu ja minulla opiskelut täydellä teholla muutaman päivän päästä, joten arkeen paluu alkaa. Fiilikset ei kyllä ole ihan huipussaan, mutta eiköhän se tästä taas lähde käyntiin! Miten ihmeessä te muut saatte arkeen paluun sujumaan paremmin? Vai sujuuko se itsestään ihan hyvin? Heidi - Sonnihaan keltainen tupa. Maanantaina, elokuuta 10, 2015.

päivä -muistojen kukkia ja kynttilän valoa. Minulla on aivan harvinainen yönseutu tulossa. Olen aivan yksin täällä kotona. Kaikki muut ovat menossa;. Kalassa, kavereilla ja töissä. Keräsin tuolta puutarhasta sinisiä ja valkoisia kukkasia. Laitoin sen kuvan viereen ja sytytin kynttilän. Tuntuu jotenkin hyvältä olla hetki yksin. Olla vain omien ajatusten ja tunteiden kanssa. Kun hän oli voimissaan ja elämänsä kunnossa.