Tour de sock -kisan viimeinen kierros käytiin heinäkuun loppupuolella. Ohje ilmestyi joskus yöllä, mutta minä en jaksanut sen takia herätä vaan aloitin neulomisen vasta aamulla. Mitään suurta innostusta se ei kuitenkaan aiheuttanut. Ohje oli ehkä vähän liian helppo viimeiselle kierrokselle.

Neulomista, virkkaamista, purkamista, langasta hullaantumista. Johan nyt on aikoihin eletty, en melkein muistanut salasanaani Bloggeriin! Polkkatauko on päässyt venähtämään yllättävästi. Jospa ennen joulua ehtisin muutaman sanan kuulumisia rustailla. Matkustelu on näinä päivinä jäissä pienimmän perheenjäsenen mukavuuden, isompien perheenjäsenten mielenterveyden vaalimisen ja kukkarossa asustavan Matin vuoksi. Tein sitten syksyn piristykseksi reissuista muistuttavan neulomuksen - Tallinn-huivin! Itse asia.

Minulla on täällä uudessa kodissani parveke ilman parvekelaseja. Ajattelin tänä kesänä nauttia parvekkeestani kasvattamalla siellä paljon kukkia ja vähän muutakin. Se on hento ja kaunis ja kiipeilee mukavasti. Pienessä yrttimaassani kasvaa persiljaa, tilliä, sitruunamelissaa ja minttua. Tilli ei oikein tykkää olostaan ruukussa.

Kesä on perinteisesti ollut hiljaisempaa aikaa. Käsitöiden osalta, kun lomailu, ulkoilu ja puutarhanhoito vaativat oman aikansa. Näin myös tänä kesänä, vaikka sadepäivät ovatkin välillä tarjonneet hetkiä myös käsitöille.

Alkukesästä pengoin lankavarastoani vailla ideoita, mitä ja mistä? Wollmeisen Twin-vyyhti värissä Paul osui sormiini ja hetken jo meinasin heittää sen takaisin sokaistuneena väreistä. Sitten aloin kuitenkin miettiä mitä kivaa siitä saisi. Ihan hauskaa näitä oli tehdä, kun odotti seuraavaa väriraitaa. Täytyy sanoa, että tällä kertaa vyyhdin ulkonäkö vähän huijasi, lopputulos oli hirmu vekkuli vaikka pelkäsin jo pellen oksennusta.