Haahkan pesä - erään odotuksen tarina. Haahkan pesä voi olla aivan avoimesti heinikossa tai kanervikossa, mutta usein se on piilossa katajatiheikössä. Kohti konkretiaa, rv 23 3. Ajatus lapsesta tulee viikko viikolta konkreettisemmaksi.

Löysätkää pipoa jo valmiiksi, elämä ei aina ole niin vakavaa. Ja kuvanen meidän ukkelin elämän alkutaipaleelta. Oman lapsen, pienen linnun, kannoin alla sydämen.

Voi sitä epäonnen tunnetta kun rautakaupassa asiakaspalvelijaksi osuu se täysmulkku, joka huohottaa elämäänsä kyllästyneenä, kun yrität ostaa betoniseinään sopivia ruuveja. Voi teitä nuoria naisia ruuviostoksilla. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun tajuaa rakentaneensa vaaterekin pohjia ja ylijäämämateriaalia jää kymmenen viinirypäleen verran. Jei! Sitten se ihana tunne, kun kauppakeskuksen omistajien edustaja tulee paikalle kehumaan, miten hieno siitä.

Mä en, mutta kohta tiedän. On aika jälleen aika kunnolla kaivella sitä urheilukärpästä. Joka on jossain, jonkun muhkuran alla piilossa, mutta haluaisi purasta meitsin kankusta - ja kovaa. Se kärpänen onkin ehkä jo vähän päässyt haukkaamaan, koska kesäloman jälkeen minut on saattanut tavata lenkkeilemässä muutamana iltana. Se johtuu siitä, että mä olen välineurheilija. Mä innostun liikkumaan, kun hommaan jotain uutta, vaikka uudet lenkkarit.

Tuloksena saimme ihanan pienen tytön. Nyt pikku tytölle on tulossa pikkuveli. Täällä ollaan edelleen yhdessä kasassa ja päästy jo tosi pitkälle tässä raskaudessa! Minulla alkaa olla aika tyyni olo vauvan puolesta, en enää murehdi hänen selviämistä tai vointia. Jos hän syntyy nyt, niin sitten meillä on keskolajakso taas edessä. Toivon kuitenkin, että päästäisiin vähän pidemmälle, jotta saisin vauvan vierihoitoon heti.

Nyt laitetaan piste tälle blogille. Palaamme kotikonnuille ja sen mukaiseen elämisen muottiin. Kansankynttilä palannee töihin ja kaupparatsu uusiin haasteisiin, ehkäpä vuorostaan kotiinkin. Mikäli mielit jatkaa sielläpuolen matkaa kanssamme.