En yleensä osta keltaisia tulppaania, mutta näin pääsiäiseksi sopivat. Eläkeellä on se etu, ettei ole kiire minnekään, eikä tekemisten kanssa ole kiire.

Nurmen virkaa pitävää vihreää, sekalaista seurakuntaa kasvavaa aluetta yhtä vähän. Vaihtelevaa kirjoitus- ja kuvausintoa odotettavissa. Ja tuskaisiakin toteamuksia, että kukat ovat kukkia, enhän miä niiden lajeja tunne - en todellakaan! Enemmän tunnen olevani omalla alueellani kuvatessani puutarhaa kuin hoitaessani sitä. Talon etupihalle tehdään kumpaankin päähän muuri, ettei maa sorru.

Koti, kissat, kirjat, oma piha ja luonto. Jokaisen usko muodostuu hänen perusluonteensa mukaisesti. Eilen puuhailin kotona vähän sitä ja vähän tätä, toisin sanoen en saanut juuri mitään aikaiseksi. Sain kasan ihania vanhoja Arabian laattoja ja nyt pähkäilen mihin niitä käyttäisin. Käppäilin pihalla Nemon kanssa ja huomasin että äitienpäivägerbera kukkii terassilla uudelleen! Betoniaskarteluja .

Ei päätä, ei häntää. Kukinnan edetessä syyshohdekukat ovat saaneet enemmän oranssia ylleen. Viileä kesä- ja heinäkuu aiheuttivat monille lajeille myöhemmin alkaneen, mutta sitäkin pidemmän kukinnan, mikä on mielestäni ihanaa! Nyt voin vieläkin nauttia monista sellaisista perennoista,.

Mökki ei edes sijaitse suoraan tien vierellä, vaan sinne oli pujahdettava naapurin palstan kautta vähän salaa tai sitten käveltävä pidemmältä läpi villin satumetsän! Huh huh, oltiin onneksi ja onneksi autoliiton plus jäseniä ja saatiin auto suht kivuttomasti korjaamolla. Sijaisautoa ei sitten enää saatukkaan, mutta siitä sitten toisella kertaa enemmän. Kuvassa villiä timjamia, sitä puski läpi kaikkialta. Ja mikä laakeripensas! Kolea alkukesä koitui meidän p.

Kävelin yksi päivä kasvulaatikoiden luona ja tutkiskelin niitä. Huomasin, että suurimmassa kannellisessa lavassa multa oli täysin pehmeää ja viereisessä lavassa taas aivan jäistä. Yllätyin vähän miten iso ero on, sillä kansi ei ole edes aivan tiivis. Kevät pilkistää maasta ja taivaalta. Tänään on kevätpäiväntasaus eli yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Ja eron kyllä huomaa! Kävin viikonloppuna moikkaamassa Kaijaa Tampereella. Olin kyllä tiennyt, että hän on h.

Tänään on vuoden lyhin päivä! Päivät alkavat pidentyä ja mennään kohti niin odotettua kevättä. Ulkona lämpöasteita, ei lainkaan lunta. This entry was posted on 21. Nyt kun alkoi joulukuu, katselin marraskuun kuvia. Pari isoa korppia näin, olivat upean näköiset. This entry was posted on 2.

Neljä kuvaa - neljä vuodenaikaa. Marilta haasteen, jossa tarkoituksena on laittaa kuvia neljältä vuodenajalta. Kuvien ei tarvitse olla mitenkään sidoksissa toisiinsa tai samasta paikasta otettuja. Oli siis aika kaivaa esiin arkistojen helmet. Ainakin sata krookuksen sipulia uinuu pihallani lumivaipan alla, josta kevätauringon ensisäteet herättelee ne eloon. Ehkä jo parin kuukauden kuluttua! Syksykuvan vuoro. Syksy on minnulle samalla mahtavaa sadonkorj.

Tässä parvekepuutarhassa on tärkeintä runsas kasvien määrä. Tarkoituksena on saada parvekkeelle paljon vihreää kasvustoa ja sekaan vähän kukkia ja hyötykasveja. Viidakkoparvekkeen kasvit kasvatan itse siemenistä. Olohuoneessa sijaitseva huonekasvien viidakko syntyi ja leviää pistokkaista. Kurkut pystyvät takertumaan verhon rakosiin. Ruusupavut kiipeävät naruja pitkin kovalla vauhdilla. Lisäksi mainittakoon, että kukinnallaan yllättänyt orvokki pääsi viimein arvoiseensa ruukkuun.