Siitä huolimatta ollaan käyty laskemassa mäkeä. Niin kylmä, että jouduin siirtämään lopulta Kirppusenkin nukkumaan sisälle, kun ei se mahdu toppavaatteissa enää makuupussissa rattaisiin nukkumaan. Iloisen sekaväriset räsymatot riitelevät keskenään kaikkialla ympäri lattioita.

Vähän on sekavaa luettavaa varmaan nuo alla olevat postaukset, mutta viime kuukaudelta on satoja kuvia ja tapahtumiakin paljon. Niistäkin olisi kiva laitella kuvia ja kirjoitella. ja siitä, miltä NYT tuntuu, kun muutto on onnellisesti ohi ja kotiuduttu tänne.

Onnea siitä, kun käsien alla muotoutuu jotain kaunista ja elävää, itse tehtyä. Hauskuuttelen itseäni usein tammikuussa seuraamalla päivittäin päivän pitenemistä forecan sääsivuilla netissä. Minuutti minuutilta lisää valoa kansalle! Samaa tahtia tuntuu lisääntyvän myös innostus ja suunnittelu, kevään odotus.

Joo, milloinhan sitä pääsis takas Ruotsiin? Ehdotelkaa rohkeasti, lupa.