NOU0, mutta hyvä koira! Saatiinpa sitten peruutuspaikka Muhoksen taippareihin. Viimeisimpien treenien jälkeen osasin arvata, että läpi ei mene, vaikka ihan viimeiset treenit tehtiin dameilla ja ne meni superisti. Hirveän hyvä kokemus kuitenkin oli käydä taippareita kokeilemassa. Tuomari oli todella kannustava ja positiivinen. Sanoi, että tässä koirassa on ehdottomasti enemmän hyvää kuin huonoa ja että kaikki muu on kunnossa, paitsi variksien huoliminen.

Pogo ansaitsee vielä viimeisen blogikirjoituksensa. En oikein tiedä mistä alottaisin edes, kun kirjoitettavaa olisi niin paljon. Enkä varmasti edes muista kirjoittaa kaikkea mitä olin ajatellut. Aloitetaan sitten vaikka siitä ikävimmistä osuudesta, eli lopusta. Silmänpaineet oli toisessa silmässä tosi paljon koholla ja diagnosi oli linssiluksaatio. Vaihtoehtoja oli tasan kaksi,silmänpoistoleikkaus taikka eutanasia.

Lauantaina ajeltiin Turun Ruissaloon viimeiselle Jirkan pentutunnille. Treenialueella yllättäväksi haasteeksi koitui hanhen jätökset, joita Siiri olisi pistellyt suuhunsa koko rahan edestä. Treenailtiin siis niistä luopumista ja salamannopeaa reagointia kutsuun. Pari meni kurkusta alas, mutta hyvin nopeasti Siiri alkoi bongailun sijaan tekemään duunia mun kanssa, ja päästiin keskittymään seuraamisen alkeisiin. Siiri aktivoituu kivasti noista käännöksistä, ja seuraava etappi on tietysti treenata täyskäänn.