Ja siitä jää puolikas ja silloin minä. Ja minun sisälläni lukemattomia itkemättömiä huutoja. Ja kun sinä annat oman ihosi. Jota satuttaa kuin itseäni, minuun. Että miten voin satuttaa ketään. Että miten koskaan voin satuttaa ketään.

Heippa taas kaikki ihanat lukijani. On taas ihan luvattoman pitkä aika edellisestä postauksesta, olisi tuossa parikin keskeneräistä, mutta kun ei vain saa kirjoitettua niitä loppuun ja pidemmän päälle ne menettävät ajankohtaisuutensa ja ei niitä enää viitsikään julkaista. Mutta jos nyt sitten saisin tämän matkapostauksen edes tehtyä. Albaniaan, mutta siellä ei ole tavalliselle kaupunkituristille juurikaan mitään nähtävää.

I AM UNDER CONSTRUCTION, PLEASE BE PATIENT. Tää ei oo mukavaa luetttavaa. 280 euroa kulutettuna lolitaan, tässä kuussa. 0 kokonaista päivää kotona tällä viikolla. 0 kokonaista päivää kotona viime viikolla. Enkä minä jaksa välittää kieliopista, en jaksa välittää siitä kuinka kaikki patistavat töihin, hokevat kuinka sun pitää jaksaa jaksaa. Eiks niin kuulu aina sanoo? .