Kun on mitä odottaa! En ole oikein vielä jäsentynyt ajatukseen, että meillä on häät kuukauden päästä! Elelen tyynesti levollisuuden kuplassa, jossa kaikkeen on vielä paljon aikaa ja asiat hyvällä mallilla. Kukat ei kasva vaikka niille kävisi avautumassa, kuukaudessa ei tiputeta kymmentä kiloa ja muuhan onkin ihan oikeasti mallillaan. Jep, minulla on lauantaina polttarit. Polttareihin liittyy ehkä enemmän hermojen kirskuntaa kuin häihin. Koska minä en saa hallita kaikkea! .

Päivien pieniä ja isoja iloja, arkista tekemistä ja tunnelmaa. Kevättä kohti ja muita valoisuuden aiheita. Melkein liian myöhäistä tehdä yhteenvetoa viime vuodesta, mutta teen sen silti. Neljäs päivä, ei oo paha. Aloitan kuitenkin juhlistamalla synttäreitä ja testaamalla, menevätkö onnittelut tätä kautta perille oikeana päivänä. Kirjoneuletta, uusia kantapäitä,.

Täällä paistaa aurinko ihanasti, fiiliskin on aika hyvä, kesä jo nurkan takana. Paljon on viime viikkoina tapahtunut, mutta toisaalta ei mitään. Ei mitään sellaista, josta olisi ollut inspiraatiota kirjoittaa tänne blogiin. Kiitos kaikille teille tutuille ja tuntemattomille, jotka olette käyneet lukemassa juttujani! Kommentit ovat olleet minulle arvokkaita ja tämä blogi ollut hyvä väylä kirjoittaa ylös tuntoja suuren elämänmuutoksen äärellä.