Arjen ihmeyksissä kiitäen ja koikkelehtien pörröisen ystävän kanssa -. Kolme vuotta kiidon ja koikkelehtimisen kirjoittelua. Aika on hujahtanut vauhdilla! Tämä harrastus on toiminut mielen. Virkistäjänä, puhdistajana ja lennättäjänä. Toistaiseksi laitan sen nyt telakalle,. Koska tallennuslokeroni bloggerissa on lähes ääriään myöten täynnä. Ehkä ajatusten kuvailu saa jatkoa jonakin hetkenä uudessa osoitteessa. Nyt kohti uusia tunnelmia ja tapahtumia.

Syksyllä ensilumien aikaan näin Kämärin koskella viipyilevän joutsenperheen. Enpä uskonut että jäisivät koko talveksi. Perhe on ollut talven ilo ja olen ihan ylpeä siitä että meille ovat jääneet ja ovat saaneet rauhassa turvassa elää keskellä kaupunkia. Tuntuu että ihmiset ovat ottaneet omakseen ja paljon on ihastelijoita ollut virralla. Joinakin päivinä oli hellyyttävä näky on kun yksinäinen sorsa oli lyöttäytynyt joutsenet joukkoon.

Seikkailussa ei ole tärkeintä se mitä tekee, vaan se miten kokee. Oijoijoi, mikä päivä! Lähettänyt Lotta ja Tuisku. Pohdin, hankin, testasin - enkä todellakaan kadu hankintaa. Pari talvea siitä piti haaveilla, mutta nyt se on hankittu. Ja miten huikea laite se onkaan, kahden lenkin perusteella en tule tätä ostosta katumaan koskaan. Tässäpä ärsyttävästi heiluva ja keikkuva video tämänpäiväisen lenkin.

Onpa aikaa kun olen tänne mitään kirjoitellut. Repoveden kansallispuistoon olen käynyt tutustumassa, Muotkatuntureilla 9 vrk Juhannuksena, pikku reippailuja lähimaastoon ja nyt taas rinkka pakattu. Lähdemme Rajajoosepista, suuntana Anteri ja sieltä vielä etelään, mihin sitten ehdimmekään, koska auto jää Rajajooseppiin. Jos sitten talven pimeinä kylminä iltoina, muistelen kesäretkiä ja saan niistä pienet kuvakertomukset tännekin.

Ei ole kyllä mitään asiaa. Niin no voisihan se olla bisse, tietty.

Ja muista sen tapaisista asioista. Nyt muruseni on usein lähellä. Ja tiedän että pyrstötähdilläkin toivominen toimii. Tämä on tämän blogin näillä näkymin viimeinen postaus. Koska muutenkin siirryn elämässä eteenpäin. Tervetuloa mukaan, ne joita kiinnostaa.

Tiikelin tajunnanvirtaa ja otoksia matkan varrelta. I know how it feels like. Se on vihdoin oppinut tavoille. Niin mitä tekee aurinko? Nyt vähän harkintaa liikenteeseen, aurinko. Parempi vaan ajella on the dark side. Me emme ansaitse kuin sellaisen muutaman asteen plussan, harmaata, ilman sadetta.