Aloitin tämän neuletakin hiekkalaatikon reunalla nauttien syksyn viimeisistä auringonsäteistä. Tein takkia koko talven pikkuhiljaa ja keväällä valon lisääntyessä se oli viimein valmis. Jatkossa muistuttelen itseäni valitsemaan vähän reilumman koon, sillä lapsilla on tapana kasvaa niin hurjan nopeasti! Onneksi ohje oli aika reilua mitoitusta. Vuoteen, kun pidin kuukausien .

Erittäin epämääräisen muotoinen sukka, mutta prikulleen sopiva BabyBorn-nukelle. Hieman normaalimman näköisiä sukkia, oikeiden vauvojen kokoa. Lilat ja valkoiset seiskaveikkaa, raidalliset marjaretkeä. Puolitoistavuotiaalle sopiva sukka, lankana Nallen marjaretki mustikka. Eivät ole ihan identtiset, mutta eipä tuntunut junioria haittaavan. Näitä on niin tylsää päätellä ettei tahdo saada aikaan.

Silloin on vain ompeluhullu, kun ryhtyy boksereiden ompeluun, vaikka valmiita saisi kaupasta parilla eurolla. Kaikkiaan seitsemän kankaan palaa täytyi leikata ja ommella näin pieneen vaatekappaleeseen. Tässä alla olevassa kuvassa näkyy ompelurakenteita. Ompelin haarakappaleen ja etukappaleen saumat pussiin. Kuminauhat kiinnitin lahkeensuihin ja vyötärölle kolmiaskelsiksakilla.

Meillä on pyörinyt kauan viisi yksinäistä rytmimunaa, vähän siellä sun täällä. Tyttö on niitä kuljetellut minne sattuu, välillä ovat olleet hukassakin. Ompelin nimittäin söpön pussukan niiden säilytykseen. Eihän se pussukkojen ompelu tähän jäänyt. Tämän ja loppujen ilman muuta mainintaa olevien kankaat Taitopuoti Paperinauhasta.

Tämä harrastu sai alkunsa v. 2010 lopulla huomatessani ettei parin vk kuluttua syntyvällä lapsella ollut vaatteita valmiina. Ompelu vei sydämeni ja ompelen aina kun jaksan yöllisiltä valvomisilta ja saan aikaa ja silloin ompelenkin sitten vain tarpeeseen usein kera ratkojan ja sormet syyhyten innosta.