Yleistä ihmettelyä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta, globaalisti ja paikallisesti. Mulla on ollut vähän huono omatunto. Ihan vaan siksi että olen facebookin helppouden tähden laiminlyönyt luolani. Eikä mulla ihmeempia kerrottavia oikeastaan ole. Maailma rullaa radallaan ja mä parhaani mukaan rullaan seassa. Kumpaa te lukijat kaipaatte? Yleisellä puolella voisin kertoa että toukokuun 29. päivästä 2015 olen taistellut nykyhallituksen leikkausvimmaa ja epäoikeude.

Taas on aika harpannut suurin askelin eteenpäin, ja minä sen mukana. Kesä meni synkkien muistopäivien sivussa onneksi melko mukavasti. Lastenvaatteita jätesäkittäin, huonekaluja, astioita ja vaikka mitä tavaraa lähti niitä tarvitseville ilmaiseksi tai kahvipakettihintaan.

Eräs matka, eräällä elämänmittaisella polulla. Matkalla kaikesta huolimatta ja se matka olkoon hyvä. Thursday, August 13, 2015. Olen nyt pyrkinyt tekemään asialle jotain, en tiedä auttaako se, mutta kannattaa kokeilla. Olen kuullut itseäni viisaammalta, että stressaaminen ei kannata.

Siinä on kymmenen koehenkilöä ja sitten asiantuntijaraati, joka yrittää selvittää testien avulla, ketkä noista kymmenestä on diagnosoitu mielenterveysongelmaiseksi. Siis viisi ihmistä heidän pitäisi löytää. Mielensairaushan ei välttämättä näy ulospäin. Mäkin kun katselin niitä henkilöitä ja yritin arvata, niin en kyllä keksinyt oikeastaan ketään. Niin vähän tietoa siinä annetaan. Rentona kuin possu unohtaa kivun.

Enää ne eivät tee kipeää, vaikka vielä ehkä itkettävät. Metsää rakastaneen miehen tyttärelle vaatimaton pyy on kuin isän hengen kuva. Tavallinen, mutta ei kovin usein oikeastaan nähty, ei sellainen, jota pysähdytään katsomaan. Ei erikoinen, mutta omalla paikallaan juuri sellainen kuin piti. Jokainen perheenjäsen hyvästeli isän omasta näkökulmastaan.