Mitä sitten, kun on saanut kaiken sen mistä on haaveillut? Keskiviikko 24. Kirjoitin blogiini ensimmäisen kerran sinä päivänä, kun mies lähti isyysloman jälkeen töihin ja jäin yksin kotiin poikien kanssa. Tarvitsin jonkun jolle höpöttää mielessä vellovia ajatuksia. Tarvitsin paikan, jossa purkaa niitä tunteita. Varmaan arvaatte mihin tämä teksti johtaa? Jollen sitten tule vinkkaamaan.

Minähän kuulun salaseuraan nimeltä partio. Olin nuorena tyttönä ja naisena ns. partiolainen henkeen ja vereen, mutta lasten synnyttyä aktiivipartiointi jäi vähemmälle. Tokaluokkalaisen Pellavatukan luvalla ryhdyin puolitoista vuotta sitten uudestaan sudenpentujohtajaksi, Pellavatukan laumaan. Kyllä se kuulkaas on hauskaa! Keskiviikko 18.

Monesti keskustelijat siellä voisivat kasvaa, mutta niin voisi tuleva appiukkokin. Tapaukseen en halua ottaa sen enempää kantaa kuin toteamalla, että kurja juttu kaikille osapuolille. Miksi kaikkiin asioihin aina liittyy joko joku nainen tai sitten appivanhemmat? Onko sellaista syytä edes olemassa? Kenelle tämä mahdollisen uuden perheenjäsenen kuvioihin tulo on kasvun paikka? Paulon tapa voisi olla toimivin ongelman kanssa painivalle.

Ilmoitin, että en voi, enkä aio. Sen sijaan aion irtisanoutua heti aamulla. Ei tämä ole täyspäisen ihmisen hommaa. Eheheh, unohdin siinä tuskastuneisuudessani, etten voikaan irtisanoutua. Minulla kun ei ole virkaa, mistä sen voi tehdä. Minä, kymmenen vuoden sijainen. Neljän tunnin päiväunet saavat aiemmat ponnistukset verhoutumaan jotenkin aivan erityisellä tavalla kimaltavaan sumuverhoon. I did it once again. Tämän työn eteenpäin ajava voima ovat endorfiinit.

Fredde hoitaa siivouksen ja autonpesut. Mulla on aina siisti ja puhdas koti. Eilen illallakin se kuuras mattoja juuriharjalla. Autotallissa ja pihalla on puhtaat autot, peseehän Fredde ne useamman kerran viikossa. Leivon leipää, pullaa, piirakoita. Keitän, paistan ja haudutan. Hiiligrilli kuumenee useamman kerran viikossa ja tarvittaessa savustan pihalla myös kalan. Mä olen se hullu mutsi joka ei koskaan tarjonn.

Tai ensin yritin käynnistää noin viisitoista kertaa tuloksetta. Pidin rauhoittumistauon ja yritin uudelleen, sitten onnistui. En arvannut, että lyhenteelle tulisi tarvetta, mutta hyvä näin. Onnistuin tälläkin kertaa unohtamaan mielialalääkkeeni kotiin, joten fyysisesti olen voinut huonohkosti parin viime päivän ajan.

Pe - roskaruokapäivä; patongit, salaatit, kebabia. La - nyhtöpossupurilainen, salaattibaari. Su - uunipuuro, pizzat.

Näin lomalla sen taas tajuaa. Lomalla äiti herää aikaisin ihan niin kuin joka päivä. Joka päivä ulos on mentävä, satoi tai paistoi. Pyllyt on pyyhittävä, aamupuuro keitettävä. Loma ei muuttanut meitä taikaiskusta seesteiseksi ja idyliseksi hymyilevien vappupallojen perheeksi. Välillä pojat tappelevat, See kitisee, minä hermostun .