Ja näin tehtiin villieläimestä lemmikki, eiku? Tuikku ei pysy aidoissa, ei siis valvomatta ulos. Ovet AINA kiinni ja lukossa, osaa avata ovia. Kaikki tasot tyhjiksi syötävistä ja ruokaan verratavista. Kaikki mahdollinen vähänkään arvokas kahden metrin korkeuteen tai kaappiin, kaappeihin hankittava lapsilukot. Odotan innolla sitä päivää, kun Tuikku äkkää jääkaapin.

Koirille tämä tarkoittaa uintireissuja ja uusien lenkkireittien kartoittamista. Kaikilla on kivaa, eikä kiire minnekään. Hyvä! Muutkin meni hienosti, mitä nyt sillä ainoalla valmiilla ukolla pyöritti vähän. Ja mikä tärkeintä, käytös oli kuulemma ollut varsin hyvää! Ensimmäin.

Ilmassa on kaikenlaisia merkkejä mutten uskalla varmaksi vannoa kun viime nartusta on aikaa jo ikuisuus. Jälkimmäiseenkin minulla olisi matkaseura ja apukädet, onneksi on aikaa miettiä syyskuun alkuun saakka. Kuten aiemmassa postauksessa toin ilmi niin ollaan vähän t.

Olipa ihanaa avata torstaina sähköposti, kun sieltä löytyi kutsu ohjatun noudon. Syksyn ehdotonta parhautta on, että Koirakoulu Verkossa. Kurssit alkoi taas kesätauon jälkeen. Koiran kouluttamista eli tokotemppujen rakentamista ja ansaitsemista parhaimmillaan, vai mitä? Kadonnut motivaationi lajilajiharjoitteluun on tainnut pa.