Tässä filmin loppukohtaus, finito, the end. Tämä on tämän blogin viimeinen kirjoitus. Ei ole helppoa kirjoittaa tätä tekstiä. Siitä on nyt tasan neljä kuukautta, kun Molly-koira lähti luotamme. Ei, sen kohtaloksi ei koitunut tuo silmäleikkaus, vaan paha kohtutulehdus. Sinun tassusi jälki pysyy sydämessäni ikuisesti 3.

Mökkeilyn lomassa kävimme Martin kanssa starttaamassa omissa kotikisoissa Mutalassa kahdella agiradalla ja yhdellä hypärillä. Tuomarina oli oma koutsimme Johanna Wüthrich. Tässä rata, kiitos jälleen luottokuvaaja Annalle. Tuloslapuissa oli hauskoja kommentteja tutulta tuomarinsihteeri Annulta, jonka kautta nähtävästi Maran tyttöystävät .

Elämää kahden niin erilaisen, mutta yhtä ihanan koiran kanssa. Tänne tallentuvat elämän pienet ilot, itku ja hampaiden kiristys, onnistumiset ja epäonnistumiset niin arjessa kuin harrastuksissakin. Talvi takana ja etelä edessä. Ah, rauhaisaa pikkukylän meininkiä! Heti ek.

Viimeisestä kirjoittamisesta on ollutkin pitkä aika ja se johtuu ihan siitä, että on ollut muita kiireitä tai en ole keksinyt mitä kirjoittaisi. Yhdessä mätsärissä käytiin, saatiin sininen nauha ja 5. sija, muuten ei olla käyty näyttelyissä, mutta muutama on harkinnassa. Kaikkea siinäkin ajassa ehtinyt oppia.