Saattapi olla että tulee joskus vielä jotain videomatskua, tai sit ei. Riippuu siitä miten läskeiltä näytetään ja kuinka hirveeltä kuulostetaan. Soundcheck, odottelua ja valmistautumista.

Onhan siitä jo tovi vierähtänyt, edellisestä. Edellisen postauksen jälkeen on tapahtunut yhtä ja toista, ja välillä vähän kolmattakin. Mutta tänä keväänä tuossa helmikuussa tapahtui jotain, mahtavaa, mikä muutti hieman mun kalenterin täyttöä.

Oksu tarinoi elävästä elämästä, sen mukana tuomista vastoinkäymisistä, iloista, suruista, ystävistä ja vihollisista. Niin ja keikoista ja audiosta. Keskiviikkona, marraskuuta 11, 2015. Ei oo ainakaa luminen! Lauantaina, lokakuuta 03, 2015. Lauantaina, heinäkuuta 04, 2015. Kesä 2015, tulis harmaat hiukset jos olis. Sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2015. Maanantaina, maaliskuuta 30, 2015. Missä olit, kun kuulit ensimmäistä kertaa tämän ikivihreän hitin? Suomi tutuksi, vaikka väkisin! .

Puretaan taas pääkoppaa ja avaudutaan.

Enemmän peräkylän kunti kuin mondääni maailmanmies, mutta osin omasta tahdosta. Harrastaa kulttuurin tutkailua etäältä, kaukoputki väärin päin, eikä ymmärrä aikuisten nettikotkotuksia. Hoi, kylläpä nappaa pyhäpäivän kunniaksi pyöräyttää juutuubilta Neil Youngin vanhaa perintöä niin uudessa muodossa kuin kanta-asussaankin. Lähtökohtana oli kaverin FB-linkkaus sellaiseen 80-luvun riemukkaaseen rähinäbändiin kuin the Beat Farmers. Siitä jatkoin kohti ikisuosikkiani Winterlongia, josta huomasin the Pixiesin.

Heti junan lähdettyä liikeelle alkoi vaunussa kuulua erittäin kovaääninen pätkivä monologi. Minun oli tietenkin pakko kääntyä katsomaan, mistä on kyse. Joku kauppias on suivaantunut näpisteleviin koululaisiin niin kovin, että on kieltänyt peruskoululaisten pääsyn liikkeeseensä päivällä.

Kuten Guggenheim-prosessia seuranneet ovat varmastikin huomanneet, museo-hankkeen valtuustokäsittely siirtyi noin 3-4 viikkoa, jotta kunnallisen päätöksenteon kaikki rattaat varmasti ehtivät raksuttaa.

Jos joskus sitten muistais jotain, mitä on tapahtunut. Helsinki, Lohja ja Jyväskylä. Heikiltä hajosi joku midi-hässäkkä delaykoneesta, joita säätivät Janin kanssa piiiiitkään. Ja Turbolta kärähti Ampegin nuppi, jonka kävi vaihtamassa hajonneen uuteen. Ehkä ihan hyvä että tultiin ajoissa. Yleisöä paljon ja hyvällä meiningillä mukana. Tämän lisäksi pelleistä lentää kipinää. Kiitos Kirvesmäen Antille kärsivällisyydestä! Mikähän Lohi se keikkapa.

Wilska Pappa jorisee asiattomuuksia musiikin sekatyöläisen arjesta ja juhlasta. Tarinaa tien päältä, audiota ja alkoholia. Yksikätinen rosvo kahden maailman välissä. Oli meinaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita illan kamussa.

Tuli aikanaan hommattua kyseinen Apple-nerokkuus melkeinpä heti sen ilmestyttyä.