Lämmin kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille kuluneesta lyhyestä ajastani kanssani Anoppilan pihalla! Valitettavasti elämänmuutoksen myötä oli aika jättää puutarha taakseen. Vastahan me aloimme toisiimme tutustumaan, mutta näin siinä välillä käy kun elämä kuljettaa ja matka jatkuu kohti uusia seikkailuja. Jatkossa kuulumisiani voi seurata vanhasta blogistani Quun puutarhasta.

Kuvia ja pieniä juttuja elämän eri ilmiöistä. - Photos and different kinds of small talk. - Näpäytä hiirellä kuvaa, niin näet sen isompana! You can see my photos bigger by using your mouse. Kumpaa se tuo tullessaan? Meistä ei ole siihen. Tämäkin on Pietaria - This is also Saint Petersburg. Mainokset ovat osa katukuvaa myös Pietarissa.

Olen joka kesä istuttanut etupihalle orvokkeja, joko maahan tai ruukkuihin. Omenapuun alla on parin pionin lisäksi orvokkeja ja yksi kanadanakileija, joka on tietty kukkinut aikoja sitten. Lisäksi jokunen rikkaruohoksi luokiteltava sirkkataimi. Lapsuudessani mummolla oli tuvan ikkunan alla aina orvokkipenkki, josta hän kävi keräämässä pienen kimpun, kun tuli meille tai Tyynelle kahville. Ja vähän myöhemmin oli vielä ta.

Sol per sfocar il core - Vain sydämen virkistykseksi. Elämänmakuinen ja pituinen matka kansakoulun sydämeen. Olen kääntänyt lehden ja avannut uuden blogin. Jätän hyvästit niin lyhyt aikaiseksi jääneelle neidonhiuspuulle ja siirryn kansakoulun sydämeen. ELÄMÄNMAKUINEN JA PITUINEN MATKA KANSAKOULUN SYDÄMEEN. Koulurakennuksen sokkelikivet ovat osittain liikkuneet ja aiheuttaneet vääntymiä hirsirungossa.

Poissa on liikenteen melu ja kiireisten ihmisten askelten äänet. On vain minä, puutarhani ja hetki pysähtynyttä aikaa. Minne lie on pienellä aluksella matka ollut.

Puutarhatouhuja 3600 neliön puutarhasta, joka on perustettu noin v. Itse olemme muokanneet puutarhaa uuteen uskoon vuodesta 1988. Kokemusta tämän puutarhan hoitamisesta on aiemmiltakin vuosilta, sillä puutarha on lapsuudenkotini puutarha. Ennen sitä on tyytyminen vain näihin viime kesän kuvamuistoihin. Tällä hetkellä ei mitään kauheaa puutarhainnostusta ole, sillä työtä tun.

Keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008. Lopullinen totuus selvinnee viikonloppuna, hallat lienee onneksi loppumassa ainakin toistaiseksi.

Pienessä puutarhassa seurataan rivitalopihan eri vaiheita keväästä syksyyn. Kävin viikonoppuna Tukholmassa ja siellä luonto oli hiukan vihreämpää kuin täällä, mutta kyllä täälläkin tapahtuu. Posted by Katja at 28. Ihanaa kun kevät tuo ihanasti värejä elämään! Tulppaanit ovat kevään komistus. Vuorenkilpi ei kuulu omiin suosikkeihin, mutta aikaisena kukkijana sillä on paikka myös minun puutarhassani! .