Hei vaan ja hyvää uutta vuotta 2017! Mites se viime vuosi meni ja uusi on alkanut? Meille 2016 oli hyvä, ellei jopa mahtava! Kovasti oli tapahtumia niin koti- kuin koirarintamalla. 8211; Muutettiin Helsinkiin, tässä on monta ikävää, mutta myös hyvääkin puolta ollut. 8211; Tämän takia menikin puolet vuodesta raskaana ja toipuessa, joten koirahommat pääsi käyntiin vasta juhannukselta.

Kaksi ja puoli vuotta sitten pälkähti päähän pieni ajatus, että voisihan se olla kiva omata ihan virallinen tutkinto eläintenkouluttamisestakin. Siitä se sitten lähti ja tänään postilaatikosta tipahti tutkintotodistus! Eli olen suorittanut Eläintenhoitajan ammattitutkinnon, osaamisalana eläinten kouluttaminen. Kiitos kaikille teille, jotka teitte tästä totta! Tiistai 9.

Ei mennyt putkeen tällä kertaa. Tiia, Käämi ja Riitti. Tiia, Käämi ja Riitti. Toisella kierroksella tehtiin sama kuin yllä mutta veneenhakuna. Yksi ohitus josta ei palkkaa ja sen j.

FI TVA Tending Lunar and Kree. Tämä ei tuota Tuiskulle vaikeuksia. Hyvin tuntuu keskittyvän omaan tekemiseen vaikka naapuri noutaisi tai menisi ruutuun. Kaukoissa tosiaan tarvitsi toisen käskyn perusasentoon, muuten ne oli oikein nopeat ja hyvät, samoin hyppy. Kokonais arvosanaa taitaa laskea se, että mun kehuminen ja k.

Valioitumisen jälkeen aloin treenata Kulon tekemiseen vauhtia ja asennetta. Se vastasikin erilaisiin kilvoitteluihin hyvin ja osoitti, ettei se oli niin kiltti tyttö kuin mitä oli aiemmin esittänyt, siitä löytyi voiton tahtoa ja asennetta! Kuntoutuksen puoliväliin sattui vielä haljenneen hampaan poisto. Treeneissä yritin treenata kohtuudella tai en ollenkaan, tehtiin kaukoja, tunnaria, seuruuta ja zetaa.

Muutamat aksa ja rally kisavideot ovat jääneet julkaisematta, mutta tässä niitä nyt olisi. Aksassa ei nyt kesän ulkokisoissa ole mennyt niin hyvin kuin alkuvuodesta, tosin kisattukin on todella vähän, eikä edes videota ole kaikista radoista. Vauhti on ollut kisoissa hukassa vaikka treeneissä sitä tuntuu riittävän. Ylöjärven kisa oli katastrofaalinen,.

Aina en välttämättä tiedä tarkalleen mikä viikonpäivä on. Tiedän suurinpiirtein missä olen nyt ja mitä ehkä huomenna tapahtuu, ensi viikosta tai seuraavasta kuukaudesta tiedän kovin vähän. Nautiskellaan kun siihen on mahdollisuus. Ollaan hiljaa ja paikallaan jos siltä tuntuu. Tai jos tulee pakottava tarve lähteä seikkailemaan, niin sitten mennään.

Kävimme kesäkuun lopussa tekemässä pienen vaelllusreissun Repoveden kansallispuistossa. Molemmat koirat olivat myös mukana, ja tämä olikin Karman ensimmäinen pidempi reissu. Kiersimme puistossa Kaakkurin kierroksen, eli n. Ensimmäiselle päivälle taisi tulla mittaa n. 14 km ja toiselle päivälle sitten 10 km. Vettä oli kivasti saatavilla, joten koirat pääsivät monin paikoin juomaan .