Grief is the price we pay for love. Tänään olisi ollut Kikin 5. Huomenna tulee 8kk Kikin lopetuksesta. Synttärionnittelut pilvenreunalle kaikista rakkain raidallinen.

Kovalevy on tainnut tukkeutua tältä blogin kirjoittajalta.

Ensi kerralla saatetaan jo koittaa lähtöä etuveräjä kiinni. Torsti kävi virallisissa terveystarkastuksissa torstaipäivänä toinen heinäkuuta. Olin varannut sille ajan Animagiin Kaisa Wickströmille silmä- ja polvitutkim.

Pyrrineiti Hoo, toitsuneiti Koo ja pojat. Viimeinen viikko kierretiin hyvästelemässä Helkalle tärkeitä ihmisiä, paikkoja. Monta ihmistä jäi kaipaamaan Helkaa ja toki omat kolme koiraa kotiin. Helkan ei tarvinnut lähteä sateenkaarisillalle yksin.

Ai näinkö se piti tehhä? Joten miksi en käyttäisi hyväksi tuota mielentilaa? Otin neidin etupihalle ja voi kun olisitte nähneet sen innon tehdä töitä miun kanssa! Tein lyhyen treenin, joka oli ehkä kolmen minuutin mittainen, kävin sisällä ja hetken päästä menimme uudestaan ulos samalla tuloksella. Saisinko siirrettyä tuon energian, joka Pihkalla on vastaanotto rituaaleissaan, seuraamiseen ja yhdessä tekemiseen. Kokeillaan, ei siinä ainakaan mitään häviä! Saimme peruutuspaikan la.

Siitä on yli neljä kuukautta kun meidän kuulumisia on viimeksi kirjoiteltu. Minä olen vain itse tarvinnut taukoa blogin säännöllisestä kirjoittamisesta, ja sitähän nyt on tullutkin pidettyä. Vuosi kennelkympillä on tullut päätökseen, ja sieltä mukaan tarttui paljon muistoja, jotain uutta tietoa koirista, sekä aivan varmasti elinikäisiä ystäviä. Suurin kysymys lieneekin mitä meidän pikku piskille sitten kuuluukaan.