Muuttoharakka, eli kuinka minipuoti kasvoi suureksi. Tämä blogin kirjoittamisen tahtini on naurettava, myönnän. Ihmisen aika ei vain riitä kaikkeen. 84 neliötä, sisältäen pelkästään varasto-, ja työskentelytilaa yli 20 m2. Miten tässä näin kävi? Jonka jälleenmyyntimahdollisuuksia olen toivonut pitkään.

Keittiössä, kaupungissa on muuttanut. Blogia voi seurata jatkossa Lilyssä. Olin alun perin ajatellut, että täällä ollessani ehtisin ja haluaisin kirjoittaa paljon paljon enemmän kuin Helsingissä. Viimeisen kahden kuukauden aikana olen nauttinut uudesta kaupungista ja ihanien ihmisten seurasta, mutta jostain syystä en ole tuntenut tarvetta kirjoittaa kaikesta siitä tänne. Eilen illalla päätin sitten, että ehkä o.

The best song ever and bye-bye for a while. Just something I wanted you to listen to. Mutta eikö olekin upea ääni? Torstai 11. Mutta oi, Jean Seberg.

Uusi asunto alkaa pikkuhiljaa näyttää kodilta. Vielä kuitenkin paikat ovat sen verran keskeneräiset, että kuvia on turha ottaa ja aikaa ei ole ollut mihinkään muuhun kuin järjestelyyn ja sisustukseen. Olin ostamassa bataattia lähikaupastani kun kuulin kahden myyjän juttelevan Katen puvusta, ja tajusin vuosisadan häiden menneen sivu suun. Törmäsin noin kuukausi sitten pi.

Ompelusta, virkkauksesta, kirpputoreista, vanhoista vaatteista, huonekaluista, koruista innostunut höpsäke,joka ostelee myös mieluusti vinyylilevyjä,kun vaan tilaisuus eteen tulee. Jiihaa, Tampere odottaa ensi viikonloppuna. Kiire viikko ja sitten istuskellaan autossa jokunen tunti, onneksi matkaseura on mitä mainiointa. Perjantaina on poikien soitot ja sitten lauantaina rokkaa tytöt. Jos vielä jossain välissä kerkiäis levykauppaan ja jonnekin muuallekin.