Pääosissa bordercolliet ja niiden kanssa puuhailut. Välillä takaperin kerien ja toisinaan pylly edellä puuhun. Ihanat, reippaat, kontaktia ottavat pennut! Ahneet, liikkuvaiset, pienet kiljukaulat. Tällä hetkellä ajatus, että haluan ptää kaikki. Tosiasiassa lähempänä luovutusikää lähes lasken päiviä milloin pienet riiviöt lähtevät omiin koteihinsa. Tuurin emolinjassa on ollut epilepsiaa tietääkseni kahdella koiralla eli sen isoäidi.

Unelmasta totta - Niilosta FI TVA. Ryhdyin taas vähitellen treenaamaan Niilon kanssa. Lajina oli jäljellä enää toko ja vähitellen aloin haaveilla, jos kuitenkin voisimme startata EVL-luokassa jonain päivänä koiran terveyden niin salliessa. Tuo päivä koitti tammikuussa 2014. Saimme kokeesta tuloksen, mikä ei ole laisinkaan itsestään selvää Niilon luonteella ja EVL-luokassa. Reilut 2v sitten kuvittelin, et.

Piti mennä kouluttaa, enkä raaskinu taas jättää Pyryä kotiin, vaikka autossa joutuikin olemaan pari tuntia. Koulutusvuoron jälkeen, kun kaikki oli jo lähteneet, tein Pyryn kanssa ensin vähän tottista ja sen jälkeen muutamia esteen kiertoja ja kepeille lähetyksiä. Mutta oli tosi kiva rata ja taas tuli muistutus mitä pitää treenata. Pyry lähtee kyllä hienosti takaakiertoihin kauempaakin, mutta menee niin nuollen,.

No pitihän sitä päästä koeajamaan uutta luokkaa ihan kokeenomaiseen treeniin. Uusi paikka, uudet ihmiset ja koirat. Mutta ei mitään mitä emme voisi ylittää. Ja se ilme 3 Loppu menikin oikein nätisti. Niin varmaa Taraa koko suoritus, ihana pieni eläin! Kirjastontädille sopii hyvin tällainen tarkka työskentely.

SM kisojen jälkeen vietettiin juhannusta perinteisesti vaunulla. Kelithän oli mitä tyypillisimmät, eli kylmää ja märkää. No ei siitä sen enempää. Juhannuksen jälkeen seuraavana viikonloppuna oli maajoukkuekarsinnat Jyväskylässä. Kipinäkin oli saanut paikan näihin karkeloihin Liekin lisäksi joten pitihän sinne lähteä. Kaiken lisäksi kun nämä olivat mitä luultavimmin viimeiset karsinnat Liekin kanssa. Mini 2 luokassa oli juuri sen verran osallistujia, että.