Coral Island, Phuket, Thailand. Perjantaina duunin jälkeen auton keula kohti Kuopiota. Eipä perille päästyä tarvinnut paljon muuta tehdä kuin käydä kaupungilla syömässä. Tietysti kävin kisapaikalla tsekkaamassa lähtö- ja vaihtoalueet. Kamat valmiiksi ja ähkynä odottelemaan aamua. Aamupalan jälkeen vauhdilla kisainfoon ja sieltä suoraan märkäpukua päälle. Parin minuutin lämmittelyuinnit kylmässä Kallavedessä herätteli kisaamaan.

Melontarannassa pääsi taas muutamat ärräpäät. Pian olimmekin jo laskettelurinteen päällä, josta kahteen kertaan ajettiin rata alas-ylös.

Viikko piti sulatella tapahtunutta, mutta tässäpä vähän siitä mikä ei ole unohtunut. Homma siis lähti käyntiin jo aikoja sitten, mutta konkretisoitui ensimmäisen kerran noin vuosi sitten kun Tompan. Kuvan lautta on lavaste ja hieman prameampi kuin se oikea. Eka nousu oli lähes 40km pitkä ja minulle kesti lähes ikuisuuden. Suuret kiitokset vielä tiimille Tomppa. Lisäksi suuret kiitokset tukijoilleni! Eilen.

Soitellen sotaan eli Hollolan maastotriathlon 12. Mustelmia, mutaa ja musta korppi. Ulkoilmaliikkuja, joka tarvii säännöllisesti annoksen endorfiinia ja adrenaliinia. Tämän hetken kuumin laji on maastopyöräily. Ethän käytä kuviani ilman lupaa, kiitos.

Nykyisin sana kuvaa jotain vaikuttavaa ja suurikokoista. Siksi se sopii hyvin kuvaamaan myös näitä triathlonkilpailuja, jotka ovat lajissaan suurimpia ja vaikuttavimpia tapahtumia. Triathlon monumentit ovat siis klassikkoja joiksi nuoressa lajissa voi vielä 2000-luvullakin kasvaa. Nyt kaksitoista vuotta myöhemmin me kaikki tunnemme tuon kilpailun, Norseman extreme. Siksi Norseman on yksi triathlonin harvoista monumenteista.

Syksyn 2011 olkapääleikkauksesta hyvin toivuttua ja ehjän triathlon kauden 2012 jälkeen uudet haasteet vastassa. Tavoitteena KMD Ironman Copenhagen 18. Sitten vihdoin märkäpuku niskaan, streetwear pussin luovutus ja rannalle. Koska ranta oli niin täynnä väkeä ja verryttelemään pääsi lähtöalueen sivuista ja keskeltä oli ainut ku.

Ehkä olette kuulleet aamupalakeksi-mainoksen, ai aamusek. Mä en ole koskaan ollut niin kiireinen, että olisin kaivannut tämmöistä aamupalakeksi-tuotetta ja eihän me nyt sellaista vehnä-sokeri-e-aine-keksiä syötäiskään edes kiireessä. Eihän? Mut nyt olen kääntänyt takkini aamukeksi-asioissa. Joka aamu pitäisi olla aikaa aamukeksille tai myöhäinen aamupala iltapäivästä, kunhan aamukeksi ei jää välistä. En usko, että olen.

Kohti parempaa kuntoa ja keveämpää askelta. Hapanimelä juoksu Kotkan Meripäivillä jätti mieleen seuraavan yhteenvedon. Oli koko reitin varrella tosi mukavasti kannustamassa. Myös muutamia tuttuja, kiitos Tuija ja Jarmo. Olen seikkaillut tosi pienissä tapahtumissa, joten tämä kannustuksen määrä oli minulle uutta, ja mieluista. Oli runsaasti, ja niistä oli infokyltit jo etukäteen! Ensimmäinen kisani jossa ajanottoa avusti chip.

Blogi kertoo keski-ikäisen naisen elämästä kuntoilun ja urheilun näkökulmasta. Mutta tänä lauantaina sekoilin vain yhden rastin kanssa. Etsiminen meni taas kerran pitkäksi, se kesti 22 minuuttia ja risat. Ajouria oli ihan mahdottoman paljon pienellä alueella, ja sitä sahattiin edes takaisin, eikä tietenkään pääurien suuntaisesti vaan niitä ko.