Mitä mitä, piiiitkästä aikaa asukuvat ulkosalla? Tosin olishan tuon kuvaushetken voinut valita nyt vaikka vähän toiseen ajankohtaan kun suuntana on ruokakauppa likaisessa tukassa, ja kun aamulla peiliin katsoessa on tuntunut ihan hyvältä idealta heittää samaan settiin porkkanatakki, rosollinkastikehuppari, peruskoulun kaurapuuropipo ja punajuuritukka. Huomaako kenties, että mulla on vähän nälkä. Mokkapaloista vedin tosin överit jo eilen illalla, ja joita koitin sitten pimitt.

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa and Tampere-vinkkejä! Hei, minä olen Ida. Tästä tuntuu jo olevan pieni ikuisuus, mutta koska Henriks on niin kiva ravintola, ajattelin postata tästä hieman myöhässä. Koska äitienpäivänä testattu Von Nottbeck. Ei kai ihme, kun tekevät ne itse paikan päällä.

Julistelähetyksen, joka on mukavasti aiheuttanut päänvaivaa sen jälkeen. Niistä jokainen sopisi melkein minne vaan, joten halusin rauhassa keksiä niille pysyvämmät paikat. Olivat tietysti helpoimmat eli Aina sai hyllyynsä hauska pandan sekä postikortin kokoisen perhostaulun.

Kanssa myymässä tavaroitani partiolaisten järjestämällä kirpputorilla Sepänaukiolla. Ja koska omien tavaroiden myymisen lomassa tulee aina tarkistettua naapureidenkin pöytiä, en voinut vastustaa kiusausta ja olla ostamatta Anniinalta mustaa nahkareppua! Tarkistin muuten, että kyseessä ei ole Aarikan purkki, vaan hyvin samankaltainen Marimint -purnukka! Itse olen sitä mieltä, että erityisesti trendikkäät sesonkivaattee.

Tuttuusprosessi ja elämää monikielisessä Baabelin tornissa. Mutta sinä vain leikit sillä, sillä tiedät että sitä ei ole.