Moikka taas pitkästä aikaan! Painonpudotus projekti junnaa hieman paikoillaan. Salilla olen edelleen käynyt pari kertaa viikossa, mutta muuten on liikunta jäänyt hieman vähäiseksi. Aamulla on laiskottanut ja olen ajellut useimmiten töihin autolla. Jotenkin vaan aamulla klo 7. 15 töihin kävellen lähteminen ei ole oikein houkuttanut. Ruoka liittyy usein kivoihin hetkiin ja mukaviin muistoihin. Enkä ole herkuista valmis kokonaan luopumaan.

Lähiöterroristi myös facebookissa, käy tykkäämässä ja bongaa sarjakuvat aina uunituoreina! Sunnuntai 15. Lähiöterroristi pisti hynttyyt yhteen ystävänsä Niinan. Kanssa ja syntyi uusi blogi. Lähiöterroristi jää siis hitusen taka-alalle, mutta sarjakuvat jatkavat terrorisointiaan uudessa blogissa. Käy tutustumassa! Luvassa enemmän sisältöä ja pahaa jälkeä.

Tauko, kahvia ja pullaa. Eiku pikku esitys tähänkin väliin. Serkuksilla on tapana kaikissa kissan ristiäisissä keksiä erilaisia esityksiä. Yleensä niissä ei ole päätä eikä häntää. Tällä kertaa kuultiin ihana laulu. ei vaan mitään mielikuvaa mikä se laulu oli. Ja sit sitä kakkua! Kuten jo taisin mainita että ei se kuka polkasee vaan se kumpi päättää mistä kohtaa kakkua leikataan. Nyt on kriittinen palaveri menossa. Useamman vieraan paikkakortissa oli salatehtäviä.

Lisämausteena kirjoittajan puolelta koko kourallinen Isoja Kettuja ja Ison Pahan Suden puolelta liuta Susia. Ja soppa on valmis ja hermot on menetetty! Torstai 2. Kyllä, kuvat on karuja, mutta niin on todellisuuskin. Jospa tässä jatkossa kuvat siistiytyisi.

Olivatpa vaikeuteni millaisia tahansa, he ottavat osan taakastani kantaakseen. He jakavat suruni ja moninkertaistavat iloni. Sydämellä on syynsä, joita järki ei ymmärrä. Ouh wau mulla ei olekkaan dementiaa! On tapahtunut niin paljon tässä elämän myllerryksessä että en edes yritä kertoa mitään vaan jatkan tästä hetkestä juuri nyt. Pääsin kuvailemaan revontulia kun oli kunnon aurinkomyrsky muutama viikko sitten.