Meillä oli hääpäivä eikä keksitty mitään huikaisevaa, mihin nykyinen köyhäily olisi antanut myöten. Varasimme extempore piknik-risteilyn - sen älyttömän keksinnön, jossa matkustajat seilaavat laivalla edestakaisin päivän ajan käymättä ollenkaan maissa. Maarianhaminassa valuessamme laivanvaihtokuiluun ehdotin lähi-ihmiselle, että voisimme loikata Maarianhaminaan! Köyhäilybudjettimme saneli myös sen, että olin varannut vain buffet-illal.

Menomatkalla tuijotin ulos bussin ikkunasta jännittyneenä ja suu jännityksestä kuivana. Tulomatkalla näpräsin puhelintani siihen kuitenkaan liiemmin keskittymättä. Mietteliäänä ja suu jännityksen jälkeisestä janosta kuivana. Pieni pullollinen vettä ei riittänytkään. Haastattelu oli mennyt ihan hyvin. Kotiinpaluumatka sujui läpikäyden haastattelun vaiheita. Olin valmistautunut käyden läpi absurdeimmatkin haastattelutilanteet.

Mihin tää kevät taas humahti. Kevätjuhlat kolkuttaa jo nurkan takana ja ulkona on lähes hellelukemia! Me ollaan päättäjäisten aikaa muistettu lasten kanssa tarhantätejä, niinkuin monet muutkin. Tänäkin vuonna idea on pienellä budjetilla, joten kuorinta on itsetehty. Eteeristä appelsiinin tuoksuista öljyä 5ml. Aineet vaan sekoitetaan keskenään ja purkitetaan.

Joillekin annetaan kauhalla, toisille teelusikalla. Tämä lausahdus jäi kavelemaan mieltäni. Kapea osaamisala, niinkö tosiaan? Kuvitellaanpa sellainen tilanne, että terveydenhuolto olisi kokonaan yksityistetty suurille, ylikansallisille terveysyrityksille. Suomeen tuotaisiin terveydenhuollon ammattilaisia ulkomailta niin paljon, ettei suomalaisille lääkäreille enää olisi töit.